Lupa- ja valvontavirasto haluaisi myös kaikki terveydenhuollon lähihoitajat ammattihenkilörekisteriin. Tällä hetkellä vain sosiaalihuollossa työskentelevien lähihoitajien tulee rekisteröityä. Viraston mukaan lähihoitajan ammattinimikkeen rekisteröinnillä on merkitystä valvonnan sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta. Pakollinen rekisteröityminen mahdollistaa ammattioikeuden tarkistamisen julkisesta tietopalvelusta.

Lausuntokierroksella olleessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölakien osauudistuksessa on ehdotettu, että sosiaalihuollon lähihoitajien rekisteröintivelvollisuudesta luovuttaisiin. Lupa- ja valvontavirasto antoi uudistuksesta lausuntonsa lausuntokierroksella ja nosti esiin lähihoitajien rekisteröinnin merkityksen valvonnalle sekä asiakas- ja potilasturvallisuudelle.

Lähihoitaja on sosiaali- ja terveydenhuollossa nimikesuojattu ammattihenkilö. Nykyisin sosiaalihuollossa lähihoitajan ammattinimikkeen käyttö edellyttää rekisteröintiä sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin Suosikkiin. Terveydenhuollossa Suomessa koulutettu lähihoitaja saa käyttää ammattinimikettä koulutuksensa perusteella, eikä rekisteröinti ole pakollista.

Lupa- ja valvontaviraston ammattihenkilörekisterien julkisesta tietopalvelusta JulkiTerhikistä ja JulkiSuosikista voidaan tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön voimassa oleva ammattioikeus sekä tieto mahdollisesta ammatinharjoittamisoikeuden rajoituksesta. Tiedot päivittyvät rekistereistä julkiseen tietopalveluun automaattisesti kerran vuorokaudessa.

Rekisteröinti tekee ammattioikeudesta läpinäkyvän ja helpottaa sen tarkistamista. Tieto on tärkeää työnantajan omavalvonnassa, viranomaisvalvonnassa ja myös asiakkaiden ja potilaiden mahdollisuudessa varmistua ammattihenkilön ammattioikeudesta.

– Rekisteröinti antaa työnantajalle selkeän tavan tarkistaa, onko henkilöllä voimassa oleva oikeus käyttää lähihoitajan ammattinimikettä. Sama ajantasainen tieto tukee myös viranomaisen valvontaa, toteaa ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen tiedotteessa.

– Kun ammattioikeus on tarkistettavissa julkisesta tietopalvelusta, tieto on läpinäkyvästi saatavilla. Se tukee työnantajan omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan lisäksi myös asiakas- ja potilasturvallisuutta, täydentää ryhmäpäällikkö Kirsi Liukkonen.

Lupa- ja valvontaviraston näkemyksen mukaan lähihoitajien asemaa ja valvontaa olisi perusteltua yhdenmukaistaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viraston lausunnon mukaan tämä voitaisiin toteuttaa ulottamalla rekisteröintivaatimus myös terveydenhuollon lähihoitajiin.

Rekisteröintivaatimus selkeyttäisi sitä, kuka toimii ammattihenkilönä ja kuka ammattihenkilön tehtävissä muuna kuin ammattihenkilönä. Se selkeyttäisi myös työnantajille ammattihenkilönä toimimisen edellytyksiä ja tukisi valvontaa.

Ammattioikeuden tulisi olla helposti tarkistettavissa myös siksi, että lähihoitajien ammattihenkilövalvonnassa on havaittu tilanteita, joissa valvontaviranomainen on kieltänyt lähihoitajaa käyttämästä ammattinimikettä, mutta työnantaja on rekrytoidessaan luottanut pelkästään tutkintotodistukseen. Lähihoitajien rekisteröinnin yhdenmukaisuus tekisi ammattioikeuden tarkistamisesta selkeämpää ja vahvistaisi valvonnan edellytyksiä.

Suurin osa terveydenhuollon lähihoitajista on jo Terhikissä, koska useat työnantajat edellyttävät rekisteröintiä. Rekisteröintivaatimuksen ulottaminen kaikkiin terveydenhuollon lähihoitajiin ei siten muuttaisi käytäntöä kaikkien kohdalla, mutta se tekisi ammattioikeuden tarkistamisesta yhdenmukaista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)