Influenssarokotusten kattavuudessa on selviä eroja Suomen, Ruotsin ja Viron välillä erityisesti ikääntyneiden ikäryhmissä. Suomessa 65 vuotta täyttäneistä rokottautuu noin 60 prosenttia, Ruotsissa 52–55 prosenttia ja Virossa yli 60-vuotiaista vain noin 27 prosenttia. Mehiläisen asiantuntijat korostavat rokotusten merkitystä riskiryhmien suojaamisessa sekä vakavan taudin ja sairaalahoidon ehkäisyssä.

Naapurimaiden välinen vertailu nostaa esiin kiinnostavia eroja influenssarokotusten kattavuudessa. Suomessa koko väestön influenssarokotuskattavuus on noin 29 prosenttia, kun taas Virossa aiemmalla influenssakaudella väestötason kattavuus oli noin 14,5 prosenttia. Ruotsissa rokotukset painottuvat erityisesti ikääntyneisiin ja riskiryhmiin. Rokotuskattavuuden erot kertovat siitä, miten eri tavoin rokotuksia järjestetään, seurataan ja suositellaan eri maissa.

Mehiläisen infektiotautien vastuulääkärin Olli-Pekka Koukkarin mukaan Suomessa rokotuskattavuus on pandemian jälkeen vakiintunut kohtalaiselle tasolle. Ikääntyneiden rokottautuminen toteutuu melko hyvin, mutta muiden riskiryhmien kohdalla kattavuudessa olisi edelleen parannettavaa.

– Rokottautumista pidetään tärkeämpänä iän myötä, mutta samaan aikaan nuorempi väestö vaikuttaisi jopa unohtaneen koronapandemian aikaiset opit. Influenssaa vastaan on saatavilla turvallinen ja useimmiten tehokas rokote. En tunnista sellaista tilannetta, että sairastamisesta olisi jollekulle jotain ”hyötyä”, joten rokotesuoja kannattaa, sanoo Koukkari tiedotteessa.

Ruotsissa influenssarokottamista tukevat alueellisesti johdetut kutsujärjestelmät, joista lähtee tieto riskiryhmille rokotussuosituksesta. Rokotukset kohdistuvat erityisesti vakavan sairastumisen riskiryhmiin, ja niitä annetaan sekä terveysasemilla että yksityisillä rokotusklinikoilla.

Ruotsissa 65 vuotta täyttäneiden rokotuskattavuus on tyypillisesti ollut noin 52–55 prosenttia ja yli 80-vuotiailla noin 82 prosenttia. Terveiden nuorten aikuisten kattavuus on selvästi matalampi.

– Kutsujärjestelmien tavoitteena on ehkäistä vakavaa sairastumista riskiryhmissä. Yleinen mielipide rokotuksia kohtaan on myönteinen, mutta nuorempien ikäryhmien kohdalla olisi tarpeen tehostaa viestintää, sanoo Meliva Ruotsin lääketieteellinen johtaja Ron Liebkind.

Virossa influenssarokotuskattavuus on kasvanut viime vuosina, mutta jää edelleen Pohjoismaita matalammaksi. Aiemmalla influenssarokotuskaudella vähintään 60-vuotiaiden kattavuus nousi Virossa 27 prosenttiin ja pienten lasten 13 prosenttiin.

Vaikka kattavuus on kasvanut, rokottautumiseen vaikuttavat edelleen väestön vaihtelevat asenteet rokotuksia kohtaan, rokotusten saatavuus sekä terveydenhuollon ammattilaisten aktiivisuus rokotusten suosittelussa.

– Virossa nähdään rohkaisevaa kasvua, mutta kattavuus on edelleen liian matala erityisesti riskiryhmillä. Saatavuuden parantaminen ja terveydenhuollon ammattilaisten rooli ovat avainasemassa kattavuuden nostossa, toteaa Meliva Viron lääketieteellinen johtaja Andreas Abel.

Influenssarokotus vähentää vakavan influenssataudin ja sairaalahoidon riskiä. Rokote suojaa erityisesti ikääntyneitä, raskaana olevia, pitkäaikaissairaita ja muita riskiryhmiä sekä auttaa vähentämään terveydenhuollon kuormitusta hengitystieinfektioiden yleistyessä.

– Rokottautuminen täydentää peruskeinoja, kuten hyvää käsihygieniaa, sairaana kotona pysymistä ja tarvittaessa hengityssuojaimen käyttöä. Yhdessä nämä keinot tarjoavat tehokkaan suojan influenssakauden aikana, sanoo Koukkari.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)