ADHD-lääkityksen aloittaneiden osuus 6–8-vuotiaista pojista kääntyi uudelleen lievään kasvuun viime vuonna. Aloitusten määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2017, ja Suomen luvut näyttävät asettuneen naapurimaita merkittävästi korkeammalle tasolle. Hyvinvointialueiden väliset erot ovat suuria.

ADHD-lääkityksen aloitti 3,1 prosenttia 6–8-vuotiaista pojista vuonna 2025. Osuus oli 2,9 prosenttia vuonna 2024, jolloin useita vuosia jatkunut kasvu taittui hetkellisesti. Vuonna 2017 lääkityksen aloitti 1,4 prosenttia ikäryhmän pojista.

Kaikkiaan ADHD-lääkettä sai vuonna 2025 yhteensä 4 160 ikäryhmään kuuluvaa poikaa. Heistä 2 352 aloitti lääkityksen ja 1 808 oli aloittanut sen jo aikaisemmin. Lääkettä saaneiden osuus oli 5,3 prosenttia ikäryhmän pojista.

– Pikkupoikien ADHD-lääkitys on asettunut varsin korkealle tasolle, vaikka voimakkain kasvu näyttääkin taittuneen. Kehityksen syitä ja lääkityksen kohdentumista on tärkeä selvittää tarkemmin, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Miika Vuori tiedotteessa.

ADHD-lääkityksen aloittaneiden 6–8-vuotiaiden poikien osuus vaihteli hyvinvointialueittain 1,6 prosentista 5,3 prosenttiin vuonna 2025. Suurin osuus oli yli kolminkertainen pienimpään verrattuna.

Aloittajien osuus oli suurin Pohjois-Savossa (5,3 %) ja Pohjois-Karjalassa (5,2 %). Pienin osuus oli Helsingissä ja Pohjanmaalla, joissa se oli 1,6 prosenttia. Myös yhteistyöalueiden sisällä oli huomattavia eroja.

Kun tarkastellaan kaikkia vuoden aikana ADHD-lääkettä saaneita ikäryhmän poikia, alue-erot ovat vielä suurempia. Osuus vaihteli Helsingin 2,6 prosentista Pohjois-Savon 10,2 prosenttiin ja Pohjois-Karjalan 12,9 prosenttiin. Suurin osuus oli lähes viisinkertainen pienimpään verrattuna.

– Suuret alue-erot ADHD-lääkkeiden käytössä ovat kiistattomat, mutta niiden perusteella ei voida päätellä erojen syitä. Se vaatii lisää tietoa muun muassa palveluista, hoitopoluista, ammattilaisten saatavuudesta ja lääkkeettömistä tukimuodoista, sanoo Vuori.

ADHD-lääkkeiden käyttö on Suomessa alakouluikäisillä pojilla yleisempää kuin Ruotsissa ja Norjassa. Ikärajaukset sekä rekisteri- ja mittauskäytännöt poikkeavat toisistaan, joten vertailun täsmällisyys on epävarmaa, mutta suunta on selvä.

Ruotsissa ADHD-lääkettä käytti noin 2,7 prosenttia 5–9-vuotiaista pojista vuonna 2025, eri alueilla 1,2–5,0 prosenttia. Suomessa vastaava osuus oli samalla ikärajauksella 5,7 prosenttia ja eri alueilla 3,0–12,5 prosenttia.

Norjassa lääkkeiden käyttö kasvoi 6–12-vuotiailla pojilla 2,6 prosentista 3,8 prosenttiin vuosina 2017–2025, kun Suomessa saman ikäryhmän osuus kasvoi 3,9 prosentista 9,8 prosenttiin.

Kelan tutkijat valmistelevat parhaillaan syntymäkohorttiaineistoja, joiden avulla voidaan ensimmäistä kertaa seurata lasten lääkitystä, kuntoutusta ja palvelujen käyttöä yli ajan.

– ADHD-lääkitys on tärkeä osa lasten tuen kokonaisuutta. Uusien aineistojen avulla voimme tarkastella aiempaa paremmin esimerkiksi alue-erojen taustalla olevia tekijöitä, lääkityksen ja terapiapalvelujen yhteyksiä sekä lasten palvelupolkuja eri ikävaiheissa, sanoo Vuori.

Kelan tarkastelu perustuu sairausvakuutuksesta korvattavien lääketoimitusten rekisteritietoihin vuosilta 2017–2025. Lääkityksen aloittajaksi määriteltiin 6–8-vuotias poika, jolle kirjautui ensimmäinen ADHD-lääkkeen toimitus ja jolla ei ollut aiempia ADHD-lääketoimituksia Kelan rekisterissä. Vuoden aikana ADHD-lääkettä saaneisiin sisältyivät sekä lääkityksen aloittaneet että aiemmin lääkityksen aloittaneet pojat, joille toimitettiin vähintään yksi ADHD-lääke tarkasteluvuoden aikana. Ahvenanmaa ei ollut mukana alueellisessa tarkastelussa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)