Puhelinhuijarit ovat selvästi aktivoituneet viime kuukausina. LähiTapiolan kyselyn mukaan tietoisuus huijauksista on jo merkittävästi muuttanut suomalaisten puhelimen käyttöä: 40 prosenttia vastaa aiempaa harvemmin vieraisiin numeroihin, ja osa on jopa siirtynyt muihin kanaviin.

Huijauspuheluiden määrä on taas kääntynyt kasvuun alkuvuodesta. Esimerkiksi Kyberturvallisuuskeskus on varoittanut sekä ulkomaisista että suomalaisista numeroista saapuvista huijauspuheluista. Myös LähiTapiolassa on havaittu rikollisten aktivoituminen: yrityksen omiin työpaikkailmoituksiin ja palvelunumeroihin on soitettu kalastelupuheluita, ja myös LähiTapiolan nimissä on laittomasti tavoiteltu suomalaisia.

LähiTapiolan tietoturvajohtaja Petteri Ruohomäki näkee huijareiden palanneen vanhaan tuttuun kanavaan.

– Rikolliset käyttävät aina sitä väylää, jolla ne uskovat parhaiten voivansa tavoittaa uhrinsa. Kun viranomaiset, operaattorit ja muut toimijat ovat vaikeuttaneet esimerkiksi huijaustekstiviestien ja valesivujen käyttöä, huijarit näyttävät taas tarttuneen luuriin. Myös esimerkiksi WhatsAppin kautta tulee nykyisin huijaussoittoja.

Huijauspuheluiden yleisyys ja yhä taitavampi toteutus on ollut paljon otsikoissa viime vuosina. Moni on myös vastannut soittoihin itse. Tämä on muuttanut suomalaisten puhelimen käyttöä, selviää LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä.

Kyselyn mukaan 41 prosenttia suomalaisista vastaa aiempaa harvemmin vieraasta numerosta tuleviin puheluihin, ja joka kuudes (17 %) ei vastaa vieraisiin numeroihin enää ollenkaan. Ulkomaisista numeroista tuleviin soittoihin ei vastaa enää puolet suomalaisista (52 %), ja joka viides (22 %) ei paina vihreää nappia, jos soittajan numero ei ole näkyvissä (esim. salainen numero).

Mainittava määrä (13 %) kertoo myös varovansa puhelimen käyttöä nykyisin niin, että he mieluummin hoitavat asioita viestillä tai muissa digitaalisissa kanavissa. Pieni osa (7 %) myös kokee puhelimessa asioinnin nykyisin sillä tapaa turvattomaksi, että he mieluummin hoitavat asioita kasvotusten.

– Huijausten riski on hyvä tiedostaa, jotta voimme välttyä lankeamasta niihin. Samalla kuitenkin toivon, ettei kukaan menetä ainakaan tärkeitä puheluita rikollisten pelon takia. Vieraasta numerosta saatetaan esimerkiksi soittaa, jos läheinen on joutunut sairaalaan, lapsen koulusta tavoitellaan, tai vaikka uusi työnantaja olisi kiinnostunut tarjoamaan työpaikkaa. Toivottavasti kynnys vastata puhelimeen ei nouse liian korkeaksi, sanoo Ruohomäki.

Huijauspuhelut saavat koko ajan uusia muotoja, joten niiden tunnistamiseen ei ole yhtä yleispätevää ohjetta. Ruohomäki sanoo, että jos ei odota puhelua ulkomailta, on ulkomaiseen numeroon hyvin harvoin aihetta vastata.

Huijaussoittajille on tyypillistä, että he pyrkivät luomaan kiireen tunnun ja pyytävät antamaan esimerkiksi pankki- tai muita henkilötietoja tai luvan rahan siirtoon.

– Jos puhelu yhtään herättää epäilyksiä, voi hyvin vain sulkea linjan. Hyvä tapa on soittaa suoraan lähteelle: jos soittaja väitti esimerkiksi olevansa pankista, vakuutusyhtiöstä tai poliisista, voi katsoa näiden nettisivuilta oikean numeron ja varmistaa, oltiinko sinuun yhteydessä. Samoin läheistä voi aina kannustaa itseltä kysymään, jos jokin yhteydenotto herättää huolen.

Joskus voi käydä niinkin, että huijari tekeytyy puhelimessa tuttavaksi tai on saanut läheisen numeron tai vaikka WhatsApp-tilin käyttöönsä. Ruohomäki vinkkaa, että huijausten varalta voi sopia läheisten kanssa ”turvasanoista” tai toimintatavoista, jotka voi ottaa käyttöön epäilyttävässä tilanteessa.

– Voi esimerkiksi miettiä turvakysymyksen, jonka vastausta ulkopuolinen ei voi arvata julkisesti tai sosiaalisesta mediasta löytyvien tietojen avulla. Se voi olla vaikka mummon suosikkilaulu. Läheisten kanssa voi myös sopia, ettei rahansiirtoja tai tunnuksia koskaan pyydetä kiireessä puhelimitse – tai jos jotain tarvitseekin, niin kysytään aina turvasana.

Soittaja tekeytyy usein viranomaisen, pankin, vakuutusyhtiön tai muun uskottavan tahon edustajaksi. Nämä eivät kuitenkaan koskaan kysy kiireeseen vedoten esimerkiksi pankkitietoja.

Jos olet saanut odottamattoman soiton tuntemattomasta numerosta, älä soita siihen takaisin. Joskus huijarit soittavat vain hälärin ja pyrkivät saamaan soittamaan maksulliseen numeroon.

Jos olet luovuttanut puhelimessa pankki- tai muita arkaluonteisia tietoja, ole tarvittaessa heti yhteydessä pankkiisi tai tee rikosilmoitus poliisille.

Voit asettaa eston ulkomaisille tai muista häiritsevistä numeroista tuleville soitoille.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 20.–27. helmikuuta välisenä aikana 1 024 suomalaista. He edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö Verian. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)