Auringon vaikutuksesta ihoon puhutaan etenkin kesäaikaan, mutta ihon suojaukseen on syytä kiinnittää huomiota jo kevätauringon paistaessa. Ihon suojaamisen tarve liittyy erityisesti auringon UV- eli ultraviolettisäteilyyn, joka vaurioittaa ihosoluja ja ikäännyttää ihoa. Ihoa kannattaisi suojata auringolta aina, kun UV-indeksi on vähintään 3. UV-Indeksiä voi seurata esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen sivuilta.

– Pimeään vuodenaikaan UV-säteilyltä suojautuminen ei Suomessa yleensä ole tarpeellista, mutta moni ei tule ajatelleeksi, että jo talven tai alkukevään auringonsäteet voivat vaurioittaa ihoa. Etenkin talvella aurinkoisella säällä ulkoillessa lumi heijastaa UV-säteilyä ja lisää näin iholle pääsevän UV-säteilyn määrää selkeästi, ihotautien erikoislääkäri Anna Alakoski Pihlajalinnasta kertoo tiedotteessa.

Kylmällä säällä muu kuin kasvojen iho tulee yleensä muutenkin suojattua vaatetuksella, mutta Alakoski muistuttaa, että etenkin lumisten hankien keskellä liikkuessa kannattaa kasvojen ihoa suojata aurinkoisina päivinä aurinkosuojavoiteella.

– Vaikka erityisesti alkukeväästä UV-säteilyn määrä on Suomessa pienempi kuin kesällä, on iho talven jälkeen myös tottumattomampi UV-säteilyyn ja saattaa siksi palaa helpommin.

Monet liikkuvat paljon ulkona erityisesti keväällä ja kesällä. Alakoski kertoo törmäävänsä ajoittain vastaanotolla ajatukseen, että ulkoilu ilman auringonottoa ei vaikuttaisi ihoon yhtä haitallisesti. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

– Vaikka ei varsinaisesti ottaisi aurinkoa, on auringolle altistuminen muun ulkoilun yhteydessä ilman suojaa yhtä haitallista ihon kannalta kuin auringonotto. On kuitenkin totta, että auringonotossa altistumisaika ja auringolle altistuva ihoalue ovat usein suurempia kuin muuten ulkoillessa ja siksi se on haitallisempaa, Alakoski kertoo.

Toiset palavat auringossa helpommin kuin toiset. UV-säteilyltä kannattaa silti suojautua, vaikka iho ei palaisikaan herkästi, sillä rusketuskin on merkki ihosolujen vauriosta. Eliniän aikana saatu UV-säteilyn suuri määrä altistaa etenkin ei-melanoottisille ihosyöville eli tyvisolusyövälle ja okasolusyövälle. Ihoa ei siis kannata ruskettaa, vaikka se ei palaisikaan herkästi auringossa.

– Usein on niin, että helposti ruskettuva on saanut elämänsä aikana paljon enemmän UV-säteilyä iholleen kuin herkemmin palava, joka luonnollisesti suojautuu paremmin UV-säteilyltä. Siten helposti ruskettuvilla ihosyöpäriski saattaa lisääntyä huomaamatta verrattuna niihin, joilla iho palaa herkemmin, Alakoski kertoo.

Vaikka auringon UV-säteilyllä on selvästi yhteys ihosyöpiin, on auringolla Alakosken mukaan myös joitakin suotuisia vaikutuksia ihoon.

– UV-säteilyn vaikutuksesta iholla muodostuu D-vitamiinia. Lisäksi useimmat ihottumat, kuten atooppinen ihottuma ja psoriaasi helpottuvat usein UV-säteilyn vaikutuksesta. On kuitenkin hyvä tietää, että D-vitamiinia muodostuu iholla myös, vaikka sitä suojaisikin auringolta, ja toisaalta tablettina otettava D-vitamiini on yhtä tehokas kuin auringosta saatu.

Tyvisolusyöpä on yleisin ja okasolusyöpä toisiksi yleisin ihosyöpä. Alakosken mukaan monet saattavat ajatella melanooman olevan yleisin ihosyöpä, koska siitä puhutaan eniten ja se on ihosyövistä vaarallisin.

Tyvisolusyöpä ja okasolusyöpä kuuluvat niin sanottuihin ei-melanoottisiin ihosyöpiin. Ne saattavat muistuttaa rupeutuvaa finninäppylää tai ihottumaa ja ilmaantuvat yleensä runsaasti auringolle altistuneelle ikääntyvälle iholle.

– Jos ihomuutos on karhea tai lievästi rupeutuva, eikä ole varma, onko kyse kuitenkin ihottumasta, muutosta voi kokeilla hoitaa kortisonivoiteilla esimerkiksi 1–2 viikon ajan. Jos rupeutuvat muutokset ovat pysyneet iholla kuukausien ajan eivätkä ne parane kortisonivalmisteilla tai ovat nopeasti kasvavia, kannattaa niitä näyttää lääkärille, Alakoski sanoo.

Melanooma on yleensä väriltään tummankirjava tai ruskea luomimainen muutos ja saattaa kehittyä myös tavalliseen pigmenttiluomeen. Melanooma on lapsuusiällä erittäin harvinainen, ja tavallisimmin sitä esiintyy keski-iässä ja välillä myös nuorilla aikuisilla.

– Melanooman syntyyn vaikuttavat UV-säteilyn lisäksi myös muut tekijät, joista kaikkia ei edes vielä tunneta. Jos iholle ilmaantuu uusi ruskea tai tummankirjava muutos, joka näyttää erilaiselta kuin ihon muut luomet, ja se kasvaa viikkojen tai kuukausien aikana, kannattaa sitä näyttää lääkärille. Samoin kannattaa toimia, jos iholla aiemmin ollut luomi alkaa kasvaa tai muuttua ulkonäöltään, Alakoski sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)