Kelan kuntoutuksen asiakkaiden työ- ja toimintakyky kehittyivät myönteisesti lähes kaikissa kuntoutuspalveluissa, joita tarkasteltiin Kelan vuoden 2022 kuntoutuksen hyödyn arvioinnissa. Erityisesti mielenterveyskuntoutuskursseilla saavutettiin aiempia vuosia suurempia hyvinvoinnin parannuksia.

Kelan kuntoutus tukee monipuolisesti asiakkaiden toimintakykyä, kertoo tuore raportti. Lähes kaikissa arvioiduissa palveluissa asiakkaan elämänlaatu, masennusoireilu tai työ- ja opiskelukyky kehittyivät parempaan suuntaan kuntoutuksen aikana.

Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointi perustuu lähes 12 000 vuonna 2022 kuntoutuksensa päättäneen kuntoutujan mittarituloksiin ja rekisteritietoihin.

– Laaja arviointi osoittaa, että Kelan kuntoutus tukee monella tavalla asiakkaiden arjessa selviytymistä ja toimintakykyä. Hyödyt näkyvät etenkin mielenterveyskuntoutuksessa ja ammatillisessa kuntoutuksessa, sanoo Kelan erikoistutkija Saija Karinkanta tiedotteessa.

Mielenterveyskuntoutuskursseilla asiakkaat raportoivat laaja-alaisia hyvinvoinnin parannuksia.

Psyykkinen elämänlaatu koheni merkittävästi ja masennusoireet vähenivät enemmän kuin edellisinä vuosina. Masennusoireita kokeneiden osuus väheni kurssien aikana 13 prosenttiyksikköä ja kohtalaisia tai vakavia masennusoireita kokeneiden osuus laski 17 prosenttiyksikköä.

Myös työ- ja opiskelukyky parani. Kuntoutuksen alkaessa 45 prosenttia arvioi työkykynsä olleen vähintään kohtalainen, kuntoutuksen päättyessä 66 prosenttia.

Neuropsykiatrisen diagnoosin saaneiden nuorten moniammatillinen Oma väylä -kuntoutus oli ensimmäistä kertaa mukana Kelan kuntoutuksen hyödyn arvioinnissa. Tulokset olivat hyviä.

Kuntoutuksen alkaessa masennusoireet olivat yleisiä, etenkin naisilla. Kuntoutuksen aikana masennusoireita kokeneiden osuus väheni selkeästi, elämänlaatu koheni ja koettu työ- ja opiskelukyky parani. Työelämäasemassa ei kuitenkaan tapahtunut juurikaan muutoksia.

– Näyttää siltä, että Oma väylä -kuntoutus on vahvistanut ennen kaikkea jo työssä tai opiskelemassa olleiden nuorten työ- ja toimintakykyä, jotta he ovat pystyneet jatkamaan työtä tai opiskelua, arvioi Karinkanta.

Arvioiduissa ammatillisen kuntoutuksen palveluissa parannukset työ- ja opiskelukyvyssä olivat merkittäviä. Koettu työkyky koheni kaikissa palveluissa ja elämänlaatunsa hyväksi arvioivien osuus kasvoi.

Nuotti-valmennukseen osallistuneiden nuorten tilanne selkeni kuntoutuksen aikana. Epäselvässä tilanteessa olevien nuorten, jotka eivät olleet työssä, opiskelemassa, työttömänä tai työkyvyttömänä, osuus laski lähes 20 prosenttiyksikköä. Työssä tai opiskelemassa olevien osuus kasvoi noin kymmenen prosenttiyksikköä.

Työllistymistä edistävään ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneiden työllisyys kasvoi selvästi kuntoutuksen aikana. Vuotta ennen kuntoutusta osallistujista 26 prosenttia oli työssä tai opiskelemassa, vuosi kuntoutuksen jälkeen 59 prosenttia. Muutos oli suurempi kuin edellisinä vuosina.

Jo vakiintuneemmassa työelämäasemassa oleville suunnatussa KIILA-kuntoutuksessa työssä olleiden osuus pysyi korkealla tasolla.

– Ammatillisen kuntoutuksen aikana saavutetut muutokset, etenkin koetussa työkyvyssä, ovat selkeästi yhteydessä parempaan työelämäasemaan kuntoutuksen jälkeen. Näyttää siis siltä, että ammatillisen kuntoutuksen tarkoitus toteutuu, sanoo Karinkanta.

Harkinnanvaraisen moniammatillisen yksilökuntoutuksen asiakkaista noin kaksi kolmesta saavutti tai ylitti kuntoutukselle asettamansa tavoitteet. Myös erilaisissa ryhmämuotoisissa kuntoutuspalveluissa useimmat asiakkaista saavuttivat tai ylittivät kuntoutustavoitteensa. Lisäksi parannuksia nähtiin erityisesti elämänlaadun eri osa-alueilla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)