Kipsiä on levitetty kuluneen viiden vuoden aikana jo 84 000 peltohehtaarille. Levitysten ansiosta fosforia arvioidaan jäävän huuhtoutumatta yhteensä 117 tonnia, mikä vastaa noin 5 571:tä 700 kilon lannoitesäkillistä kasvien käyttöön peltomaahan jäävää ravinnetta. Pitkän aikavälin vaikutuksena tämä tarkoittaa arviolta 163 000 kilogrammaa vähemmän fosforikuormitusta vuoden 2030 loppuun mennessä Itämereen.

Aluehallintouudistuksen myötä ympäristöministeriön vesien ja meren tilaa parantavan Ahti-ohjelman maksutonta kipsinlevitystä hallinnoi nyt Lounais-Suomen elinvoimakeskus. Kipsinlevitys jatkuu vuosittain päätettävien määrärahojen puitteissa.

Peltolohkojen kipsihaku kohdentuu kuluvana vuonna eteläiselle alueelle. Viljelijöille suunnattu haku avautuu kevään aikana.

Joillekin aiempina vuosina käsittelemättömille peltolohkoille, joille on viime vuonna myönnetty tuki ELY-keskuksesta, levitetään kipsiä kevään ja alkukesän aikana. Lounais-Suomen elinvoimakeskus on lähettänyt näille tuensaajille tiedon kipsitukipäätöksen voimassaolon jatkosta. Kaikille kyseisille tuensaajille ei kipsinlevitystä todennäköisesti pystytä toteuttamaan.

– Kipsinlevityksestä on viljelijälle monenlaista hyötyä. Maasta tulee kuohkeampaa ja viljelijät ovat raportoineet myös maan muokkautuvuuden parantuneen. Lisäksi kipsikäsittelyllä on potentiaalia parantaa satoa, eritoten jos rikintarve on suuri, toteaa Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen projektipäällikkö Minna Kolari tiedotteessa.

Kipsinlevitys pelloille on yksi tehokkaimmista ja nopeimmin vaikuttavista keinoista vähentää maatalousperäistä fosforikuormitusta ja siten hillitä Itämeren rehevöitymistä.

Lounais-Suomen elinvoimakeskus jatkaa kipsinlevityksen vaikutusten seurantaa vesistöissä, pelloilla ja valuma-alueilla. Seurannat tuottavat ajantasaista tietoa käsittelyn tehokkuudesta. Tuloksia hyödynnetään alueellisessa vesiensuojelutyössä ja kipsikäsittelyn jatkosuunnittelussa.

Kipsin levitystä rahoitetaan ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta. Ohjelman tavoite on saada hallituskaudella 2023–27 ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön. Hallitusohjelmassa painotetaan erityisesti Saaristomeren valuma-alueella tehtäviä toimia. Tavoitteena on vähintään 5000 hehtaarin vuosittainen käsittelyala.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)