Suomalaiset kärsivät turhaan huonosta remontti-itsetunnosta
K-Rauta selvitti miten suomalaisten remontit ovat oikeasti sujuneet viimeisen vuoden aikana. Tulokset osoittavat, että mielikuvat kalliiksi käyvistä ja aina myöhässä valmistuvista remonteista eivät vastaa arkikokemuksia. Kyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että suomalaiset kärsivät turhaan huonosta remontti-itsetunnosta.
Valtaosa (77 %) suomalaisten viimeisen vuoden aikana toteuttamista remonteista on valmistunut suunnitellussa aikataulussa tai jopa odotettua nopeammin (3 %). Vielä paremmin on onnistunut budjetointi: jopa 80 %:ssa remonteista kulut ovat toteutuneet suunnitellusti tai kulut ovat jääneet odotettua pienemmäksi (7 %).
K-Raudan asiantuntija, kategoriajohtaja Simon Vänttinen on ilahtunut rohkaisevista Näin Suomi remontoi -kyselyn tuloksista, jotka vastaavat hyvin hänen arkikokemustaan.
– Kaikki meistä ovat kuulleet tarinoita remonteista, jotka venyvät ja tulevat suunniteltua kalliimmiksi. Erityisesti silloin, kun puhutaan maalaamisen ja tapetoinnin kaltaisista, helpohkoista pintaremonteista, näin tapahtuu kuitenkin harvoin.
Vänttisen näkemystä puoltaa se, että kyselyn mukaan jopa 92 prosentissa remonteista lopputulos on onnistunut suunnitellusti tai se on ollut odotettua parempi (5 %).
Vastaajista 36 prosenttia kertoo myös yllättyneensä myönteisesti omista remontointitaidoistaan ja 21 prosenttia kumppaninsa remontointitaidoista. Omiin taitoihinsa kertoo pettyneensä vain kuusi prosenttia vastaajista ja kumppaninsa taitoihin kolme prosenttia vastaajista.
– Oikeastaan voisi sanoa, että suomalaisilla on turhaan heikko remontti-itsetunto. Tämä on harmillista, etenkin, jos se estää ryhtymästä kodin kunnostustöihin, Vänttinen toteaa tiedotteessa.
”Suomalaisten ei pitäisi aliarvioida omia kädentaitojaan. Omaa kotia kannattaa huoltaa ja remontoida säännöllisesti, jotta se pysyy mahdollisimman hyvässä kunnossa ja säilyttää arvonsa. Useimmat suomalaiset huoltavat kuitenkin säntillisesti esimerkiksi autoaan, joka investointina on paljon pienempi kuin koti.
Niissä remonteissa, joissa kustannukset nousivat odotettua korkeammiksi (14 %), vastaajat kertoivat syyksi muun muassa materiaalien hintojen nousun sekä oman arviointivirheen. Vänttinen tunnistaa ilmiön.
– Remontin materiaalikustannukset on tavallisesti helppo arvioida oikein. Tyypillisesti lisälaskutusta tulee, jos remontissa ilmaantuu yllätyksiä, jotka vaativat ammattilaisilta lisätöitä. Tämän välttämiseksi etenkin isommissa remonteissa kannattaa jo etukäteen konsultoida ammattilaisia, hän vinkkaa.
Näin Suomi remontoi -kyselytutkimus K-Kylä-asiakasyhteisössä tammikuussa. Kyselyyn vastasi 1 161 iältään yli 25-vuotiasta. Aineisto on painotettu vastaamaan väestöä iän ja sukupuolen mukaan.
Vastaajista 48 prosenttia (N=555) oli joko remontoinut itse tai ostanut remontointipalveluita viimeisen vuoden aikana kodissaan tai vapaa-ajanasunnollaan.
Eniten suomalaiskodeissa oli viimeisen vuoden aikana tehty sisämaalausta (49 %), terassin huoltoa (36 %) sekä kylpyhuone- tai WC-remonttia (28 %). Mökeillä oli tehty eniten ulkomaalausta (15 %), terassin huoltoa (15 %) sekä laiturin kunnostamista tai rakentamista (13 %).
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
















