Eläkkeellesiirtymisikä on noussut Suomessa tavoiteltua ripeämmin. Viime vuonna suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 63,2-vuotiaana. Samalla ikääntyneiden työllisyysaste jatkoi nousuaan.

Suomen eläke- ja työmarkkinapolitiikassa päättyi vuodenvaihteessa merkittävä ponnistus, jonka seurauksena eläkkeelle siirrytään entistä myöhemmin. Samalla suomalaisten työurat ovat venyneet.

Työmarkkinajärjestöt ja maan hallitus sopivat vuonna 2009, että keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän odotteen tuli nousta 59,4 vuodesta vähintään 62,4 vuoteen. Nousun tuli olla maalissa viimeistään vuonna 2025.

Tavoite on toteutunut ennakoitua paremmin. Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreiden tilastojen mukaan suomalaiset jäävät nyt työeläkkeelle keskimäärin 63,2-vuotiaana. Eläkkeellesiirtymisiän odote on nyt lähes vuoden alun perin tavoiteltua korkeampi.

ETK:n toimitusjohtaja Mikko Kautto arvioi hyvän kehityksen taustalla olevan useita eläketurvan sääntöjen muutoksia.

– Kauden alussa eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen vaikutti työttömyyseläkkeen poistuminen, lopussa vanhuuseläkeikärajojen nostaminen.

Työn muutos, koulutustason ja työkyvyn parantuminen ovat puolestaan vähentäneet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.

Kautto painottaa pitkien työurien merkitystä hyvinvointivaltion taloudelle. Vaikutus on miljardiluokkaa. Muutos on vahvistanut työeläketurvan rahoitusta sekä lisännyt valtion ja kuntien verotuloja.

– Ja kun eläkkeelle on siirrytty myöhemmin ja työura-aika on pidempi, ihmiset saavat parempia eläkkeitä.

Hyvä kehitys voi jatkua tulevaisuudessa. Kautto toteaa, että vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee nykyisestä, mikäli suomalaisten elinikä jatkaa kasvuaan.

– Eläkkeelle siirtymisen myöhentyminen voi siten hyvin jatkua, vaikka sille ei uutta tavoitetta ole asetettukaan.

Samalla Kautto muistuttaa, että eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat muutkin toimet kuin työeläketurvan säännöt. Keskeinen tekijä on, että suomalaisilla on töitä.

– Hallitukset ovat luvanneet parantaa myös nuorten ja keski-ikäisten työllisyyttä, mutta tältä osin tuloksia ei juuri näy.

Myös ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto alleviivaa työllisyyttä.

– Vuoden 2017 eläkeuudistuksen jälkeen 60 vuotta täyttäneiden työllisyysaste on noussut merkittävästi. Eläkeiän nosto on vaikuttanut keskeisesti varttuneen työvoiman määrään. Se on kasvanut lähes sadalla tuhannella kymmenessä vuodessa.

Ikääntyneiden työllisyys jatkoi nousuaan myös viime vuonna, vaikka koko väestön työllisyys heikkeni.

– Jatkossa entistä tärkeämmän työvoimareservin muodostavat 65 vuotta täyttäneet. Vanhenevan väestön maassa heistä yhä useampi osallistuu jo nyt työelämään, mutta joukossa on edelleen paljon käyttämätöntä voimavaraa.

ETK:n tilastojen mukaan vuonna 2025 työeläkkeelle siirtyi 60 200 vakuutettua, joista vanhuuseläkkeen sai 42 500. Loput jäivät työkyvyttömyyseläkkeelle. Vanhuuseläkkeen ottaneista valtaosa siirtyi eläkkeelle 64 vuoden iässä, mutta joka neljäs vasta 65-vuotiaana.

Vielä finanssikriisin aikoihin vain reilut kolmannes eläkkeelle siirtyneistä jäi vanhuuseläkkeelle. Nyt heitä on kaksi kolmannesta.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut reippaasti. Vuonna 2025 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi kolmanneksen vähemmän suomalaisia kuin vuonna 2008. Muutos näkyy myös työkyvyttömyysriskin merkittävänä alentumisena.

Eläkkeellesiirtymisiän nousutavoite asetettiin Matti Vanhasen hallituksen aikana vuonna 2009. Tavoite toistettiin vuonna 2013 Kataisen hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa kuin myös vuoden 2017 eläkeuudistuksen papereissa.

Nousu on ollut vuoden 2017 jälkeen odotettua ripeämpää. 62,4 vuoden ikätavoite saavutettiin jo vuonna 2021.

Hyvästä kehityksestä kertoo myös ETK:n tuore tutkimus suomalaisten eläkeaikeista: vuosina 2018–23 suomalaisten suunnittelema eläköitymisikä on noussut ripeämmin kuin alin eläkeikä.

Vuonna 2023 suomalaiset aikoivat jäädä eläkkeelle keskimäärin 65 vuoden ja viiden kuukauden iässä. Tämä on kymmenen kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018.

Eläkeaikeet ennustavat varsin luotettavasti todellista eläkkeellesiirtymisikää.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)