Toimeentulotukeen tehdään helmi–maaliskuussa useita tiukennuksia, jotka kohdistuvat erityisesti tulottomiin ja työssäkäyviin tuen saajiin. Perusosan alentaminen kohdistuu etenkin tulottomiin henkilöihin, joita on noin 49 000. Ansiotulovähennyksen poisto puolestaan koskee työssäkäyviä toimeentulotuen saajia, joita on suunnilleen saman verran kuin tulottomia henkilöitä.

Helmikuun alusta tuen perusosaa voidaan alentaa aiempaa enemmän ja useammista syistä. Maaliskuusta alkaen ansiotulovähennys poistuu ja tuen perusosaa leikataan kaikilta aikuisilta.

Toimeentulo heikkenee etenkin niillä henkilöillä, joiden toimeentulotukea Kela päätyy alentamaan. Alentaminen kohdistuu pääosin niin sanottuihin tulottomiin henkilöihin, jotka eivät saa ensisijaisia etuuksia tai ansiotuloja. Työikäisiä tulottomia oli noin 49 000 vuonna 2025, kun joukko rajataan vähintään kolme kuukautta peräjälkeen tulottomana olleisiin.

Kelan toimeentulotuen osaamiskeskuksen päällikkö Tomi Ståhl korostaa, että toimeentulotuen alentaminen on kuitenkin vasta viimeinen vaihtoehto. Ensin Kela ohjaa asiakkaan hakemaan muita hänelle mahdollisia tukia kuukauden määräajassa. Esimerkiksi työttömät ohjataan ilmoittautumaan yleensä työllisyyspalveluihin kokoaikaisen työn hakijaksi. Tukea ei alenneta, jos se vaarantaa ihmisarvoisten elämän edellyttämän vähimmäisturvan tai alentaminen on muuten kohtuutonta.

– Tukea ei alenneta, jos alentaminen vaarantaisi esimerkiksi asumisen. Kohtuuton tilanne olisi, jos asiakas on toiminut Kelan ohjeiden mukaisesti ja hakenut ensisijaista etuutta eikä ole itsestä riippumattomista syistä sitä saanut, Ståhl sanoo.

Kolme viidestä tulottomasta asuu yksin. Yksi viidestä asuu muissa yhden hengen kotitalouksissa eli esimerkiksi vanhemman luona tai kämppäkaverin kanssa ja yksi viidestä puolison tai lapsien kanssa.

Suurin osa tulottomista on miehiä, ja kolmannes kaikista tulottomista henkilöistä on 18–24-vuotiaita.

Jatkossa toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa 50 prosenttia, jos tuen saaja ei hae ensisijaisia etuuksia tai ei ilmoittaudu kokoaikatyön hakijaksi, ja 20–40 prosenttia tilanteissa, joissa tuen saaja on saanut työttömyysturvan sanktion eli esimerkiksi karenssin.

– Asiakkaan tilanteen arviointi alentamista harkittaessa voi osoittautua haastavaksi erityisesti silloin, kun Kelalla ei ole asiakkaasta riittäviä tietoja tai kun hän ei syystä tai toisesta kykene toimimaan järjestelmän edellyttämällä tavalla, sanoo Kelan tutkija Tuija Korpela.

Perustoimeentulotuen saaja on voinut aiemmin tienata 150 euroa ilman, että se vaikuttaa tukeen. Keskimääräiset ansiotulot niitä saaneilla kotitalouksilla olivat noin 660 euroa kuukaudessa viime vuonna. Maaliskuusta alkaen ansiotulot huomioidaan täysimääräisesti kaikilta aikuisilta.

Ansiotuloja oli noin 44 000 toimeentulotukea saavalla kotitaloudella. Näistä reilu kolmannes sai jonain kuukautena vähemmän toimeentulotukea kuin 150 euroa aikuista kohden. Jatkossa sellaisissa tilanteissa tukea ei enää makseta, koska ansiotulovähennys poistuu.

Valtaosa kaikista ansiotuloja saaneista toimeentulotuen saajista oli yhden hengen kotitalouksia. Työssäkäynti on kuitenkin suhteellisesti yleisempää lapsiperheissä ja pariskunnilla. Ansiotuloja oli vuoden aikana kahden aikuisen lapsiperheistä 44 prosentilla, pariskunnista ja yhden aikuisen lapsiperheistä 25–26 prosentilla sekä yhden hengen kotitalouksista 12–13 prosentilla.

– Ansiotulovähennyksen poistuminen leikkaa suoraan tukea työtä tekeviltä toimeentulotukea saavilta kotitalouksilta. Enimmillään se tarkoittaa 300 euroa vähemmän tukea, jos perheessä on kaksi työssäkäyvää aikuista, sanoo Korpela.

Maaliskuusta alkaen kaikkien aikuisten toimeentulotuen saajien perusosaa leikataan 2–3 prosenttia. Tämä tarkoittaa käytännössä noin 10–20 euroa pienempää tukea kuukaudessa kotitaloustyypistä riippuen.

Perustoimeentulotukea sai vuonna 2025 yhteensä 257 000 kotitaloutta. Niissä asui yhteensä noin 278 000 aikuista ja 88 000 lasta. Lasten perusosiin on tulossa pääsääntöisesti pieniä 0,1–0,7 prosentin korotuksia, mutta aikuisten perusosien leikkaus kompensoituu niillä vain äärimmäisen harvinaisissa tilanteissa.

– Ottaen huomioon heikon työllisyystilanteen ja muut sosiaaliturvan tiukennukset, vaarana on, että viimesijainen turva ei enää näiden muutosten jälkeen pysty turvaamaan välttämätöntä toimeentuloa niillä ihmisillä, jotka eivät kykene toimimaan järjestelmän edellyttämällä tavalla tai sovi mihinkään yksiselitteiseen kategoriaan, sanoo Korpela.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)