Vuonna 2024 voimaan tullut laki eläinten hyvinvoinnista velvoittaa kunnat laatimaan tilaston talteen otetuista eläimistä vuosittain. Säädös on uusi, eikä velvoitetta kuntien tietojen keräämiseksi kansalliseksi tilastoksi ole säädetty millekään taholle. SEY Suomen eläinsuojelu keräsi yhteen kuntien tilastotiedot löytökissojen osalta vuodelta 2024.

Löytökissoja päätyi kuntien talteenottopaikkoihin hiukan alle 4 000 vuonna 2024, kun 93 prosenttia kunnista julkaisi tilastotiedon. SEY:n aikaisempiin, vuosina 2018 ja 2008 keräämiin lukuihin verrattuna löytökissojen määrä on pienentynyt, vaikka lukuihin sisältyykin huomattavia epävarmuuksia erilaisista tilastointitavoista johtuen.

– On huomattava, että keräämäämme aineistoon kuuluvat vain kuntien virallisiin talteenottopaikkoihin vastaanotetut löytökissat, jotka ovat useimmiten karanneita tai hylättyjä lemmikkikissoja. Populaatiokissoja, joilla ei ole omistajaa ja jotka eivät ole tottuneet ihmisiin, ei useimmiten oteta vastaan kuntien talteenottopaikkoihin, eikä niitä ole mukana tässä tilastossa, sanoo SEY:n viestintäpäällikkö Maria Eiskop tiedotteessa.

Populaatiokissoja ja muita sellaisia kissoja, joita ei pidetä kesyinä lemmikkikissoina, hoitavat ensisijaisesti vapaaehtoisvoimin toimivat eläinsuojeluyhdistykset.

– Tilastoinnin epävarmuuksista huolimatta voidaan sanoa, että käyrä osoittaa alaspäin: lemmikkikissoja karkaa ja niitä hylätään aikaisempaa vähemmän. Tämä on tietysti erinomainen uutinen, vaikka ei kerrokaan koko totuutta Suomen kissojen eläinsuojelullisesta tilanteesta, sanoo Eiskop.

– Kissojen leikkauttaminen on todennäköisesti kaikista tärkein yksittäinen toimi kissatilanteen parantamisessa. Kun ei-toivottujen kissanpentujen määrä on vähentynyt, eikä kissanpentuja enää saa ilmaiseksi naapurustosta, kissan hankkimiseksi on nähtävä hieman vaivaa ja kissasta joutuu myös maksamaan. Tämä sekä vähentää harkitsemattomia kissahankintoja että nostaa jo hankitun kissan arvoa, sanoo Eiskop.

Kissan leikkauttaminen on vapaaehtoista, mutta SEYn näkemyksen mukaan sen tulisi olla pakollista vähintään vapaana kulkevien kissojen kohdalla. Myös kissojen tunnistusmerkintä ja omistajatietojen rekisteröinti on lisääntynyt vuosi vuodelta, mikä osaltaan vähentää kissojen hylkäämistä.

– Kaikkien kissojen pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on ollut jo pitkään yksi päätavoitteistamme kissojen hyvinvoinnin puolesta. Suomen edellinen hallitus otti sen hallitusohjelmaansa, mutta rekisterin perustamista päätettiin lykätä. Nykyinen hallituksemme on pyyhkinyt sen kokonaan pois ohjelmastaan. Jatkamme työtä kissarekisterin puolesta sekä kansallisella että EU-tasolla, sanoo Eiskop.

Kuntien velvollisuus huolehtia löytöeläimistä perustuu eläinten hyvinvointilakiin. Lain mukaan kunnan on järjestettävä löytöeläinten tilapäinen hoito, joka järjestetään käytännössä usein ostopalveluna. Löytöeläimiä on säilytettävä vähintään 15 vuorokautta omistajan tavoittamiseksi. Laki koskee koiria, kissoja ja muita pienikokoisia lemmikkieläimiä.

Kunnan on laadittava ja julkaistava tilasto talteenotetuista löytöeläimistä vuosittain. Laki eläinten hyvinvoinnista tuli voimaan vuonna 2024.

Aikaisemmin valtakunnallisia tilastotietoja löytöeläimistä on kerännyt vain SEY vuosina 2008 ja 2019. Vuonna 2024 kuntien virallisiin löytöeläintaloihin toimitettiin vajaa 4 000 löytökissaa (kyselyyn vastasi 93 % kunnista).

Vuonna 2018 kuntien virallisiin löytöeläintaloihin toimitettiin noin 6 500 kissaa (kyselyyn vastasi 84 % kunnista). Vuonna 2007 kuntien virallisiin löytöeläintaloihin toimitettiin noin 6 800 kissaa (kyselyyn vastasi 69 % kunnista).

Niin sanotut populaatiokissat eivät pääsääntöisesti ole mukana tilastoissa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)