Turun kaupungintalossa on käynnissä arkeologiset kaivaukset, joiden vanhimmat löydökset ovat 1500-luvun lopulta. Kaivauksia tehdään, koska kaupungintalossa ja koko korttelissa on käynnissä peruskorjaus. Kyseessä on yksi Turun keskustan laajimmista kaivauksista.

Turun kaupungintaloa ja sen pihapiirissä sijaitsevia rakennuksia on peruskorjattu vuodesta 2025. Hankkeeseen kuuluu kaupungintalon lisäksi kuusi suojeltua ja yksi uudisrakennus sekä piha-alue. Korjaukset tehdään yhteistyössä Turun kaupunginmuseon ja Museoviraston kanssa.

Kaupungintalon korttelin painuvat rakennukset paalutetaan ja niiden perustukset vahvistetaan. Samalla uudistetaan koko korttelin piha-alueet. Hankkeen on määrä valmistua vuonna 2028.

– Kaupungintalokorttelihanke on kaupungin hankkeena poikkeuksellinen, mutta myös erityisen vaativa suunnittelukohde. Suojelumääräykset kohdistuvat kaikkiin rakennuksiin, alue on muinaismuistoaluetta. Kun rakennukset ovat kaikki yli 200 vuotta, olemme keskellä historiallista kertomusta. Turussa syntyneenä on kyllä suuri kunnia olla mukana tässä hankkeessa, sanoo projektipäällikkö Mari Virtanen Turun kaupungilta tiedotteessa.

Peruskorjausten yhteydessä on tehty mittavia arkeologisia kaivauksia viime vuoden lopulta alkaen. Pinta-alaltaan ja kaivauskuutioissa kyseessä on yksi Turun keskustan laajimmista kaivauksista. Tutkimukset jatkuvat vielä useita viikkoja rakennusten sisätiloissa ja siirtyvät vaiheittain myös rakennusten ulkopuolelle.

– Yleensä arkeologiset tiedot kertovat historian tietoja vanhemmista ajoista, kaupungintalolla tutkimustilanne on päinvastainen. Historialliset tiedot jo 1600-luvulla syntyneistä Uuden kaupungin kaupunkitonteista ja arkeologinen löytöaineisto eivät ole vielä kohdanneet, toteaa kaivauksista vastaavan Muuritutkimus Oy:n johtava arkeologi Kari Uotila.

Lattioiden alta löytyneet kerrokset ja rakenteet ajoittuvat vielä pääasiassa 1700–1800-luvun vaihteeseen sekä 1800-luvulle. Kaivausten vanhimmat löydöt on saatu rakennuksen 2 keskiosan alta, josta esiin tuli muutamia 1500-luvun lopun ja 1600-luvun alun kolikoita sekä vähäisessä määrin 1600–1700-luvulle ajoittuvaa keramiikkaa ja lasinpaloja.

Löytöaineisto on kaivettuihin kuutiomääriin nähden pientä. Alueelta on todennäköisesti poistettu vanhempia kaupunkiasutuksen kerroksia 1800-luvun laajassa rakennusvaiheessa, ja paikalle on siirretty paksuja, vähälöytöisiä ja ajan myötä kovettuneita savimaakerroksia. Kaupungintalon (rakennus 1) holvattu tiilikellari ja rakennuksen 2 pieni holvattu tiilikellari kuuluvat nykyisiin rakennuksiin, eli ne on rakennettu samanaikaisesti kyseisten rakennusten kanssa vuosina 1811 ja 1861.

Korttelin peruskorjauksen tavoitteena on palauttaa kaupungintalon piha-alue kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi ja kaupunkilaisten viihtyisäksi kohtaamispaikaksi.

Kaupungintalon kortteli on kiinteä osa historiallisen Turun julkista kaupunkitilaa, johon kuuluvat muun muassa Läntisen ja Itäisen Rantakadun osuudet, Vähätori ja Vanha Suurtori. Kaupungintaloa ympäröivä puistikko uudistetaan kokonaisuudessaan ja se saa arvoisensa käytön viihtyisänä julkisena kaupunkitilana.

Turun kaupungintalo on valmistunut vuonna 1812. Vuonna 1874 perustettu Turun kaupunginvaltuusto on kokoontunut kaupungintalossa vuodesta 1885 lähtien.

Kaupungintalo rakennettiin vuosina 1811–1812 alun perin Seurahuoneeksi. Piirustukset laati silloisen intendenttikonttorin esimiehenä toiminut Charles (Carlo) Bassi. Rakennus siirtyi Turun kaupungin omaisuudeksi 1878.

Korttelissa on kaupungintalon lisäksi useita suojeltuja rakennuksia. Pihapiirin hirsitalot ovat peräisin 1700-luvulta ja kivitalot 1800-luvulta. Kaupungintalon edustalla oleva puistikko periytyy Seurahuoneen ajoilta.

Vuonna 1921 kaupungintalon alakerta kunnostettiin raastuvanoikeuden (sittemmin käräjäoikeuden) käyttöön ja yläkerran pienempään saliin sijoitettiin maistraatti. Maistraatti toimi talossa vuoteen 1975 ja käräjäoikeus vuoteen 1997.

Kaupungintaloon on tehty sen elinkaaren aikana lukuisia muutoksia. Merkittävämmät niistä ovat vuosina 1909–1910 tehty saneeraus sekä 1960-luvun puolivälissä toteutettu peruskorjaus.

Vuosina 1964–65 toteutetussa remontissa juhlasali muutettiin kiinteäksi valtuustosaliksi. Käräjäoikeuden muutettua talosta vuonna 1997 se kunnostettiin kokonaisuudessaan kaupunginvaltuuston käyttöön. Samalla talon lounaissiiven ja sivurakennuksen väliin tehtiin uusi lasiseinäinen sisäänkäynti hisseineen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)