Viking Linen ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 84,6 miljoonaa euroa (87,3 miljoonaa euroa viime vuonna vastaavana ajankohtana). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,2 miljoonaa euroa (0,4 miljoonaa euroa).

Liiketulos oli -18,8 miljoonaa euroa (-18,0 miljoonaa euroa). Rahoitustuotot ja -kulut olivat -0,7 miljoonaa euroa (-4,0 miljoonaa euroa). Tulos ennen veroja oli -19,5 miljoonaa euroa (-22,0 miljoonaa euroa). Tulos verojen jälkeen oli -19,5 miljoonaa euroa (-22,1 miljoonaa euroa).

Investoinnit, pääasiassa Viking Graceen, olivat 7,9 miljoonaa euroa (9,0 miljoonaa euroa pääasiassa Gabriellaan ja Viking XPRS:ään).

Hallitus on aiemmin arvioinut, että kuluvan vuoden tulos ennen veroja olisi samalla tasolla tai hieman parempi kuin viime vuonna. Energian hintojen ja niihin liittyvien kustannusten lisääntyneen volatiliteetin vuoksi hallitus katsoo, että nämä näkymät eivät ole enää voimassa. Kustannustason ja markkinatilanteen koskevan kohonneen epävarmuuden johdosta hallitus ei tällä hetkellä anna arviota koko vuoden tuloskehityksestä.

– Viking Line raportoi ensimmäisen neljänneksen tuloksen parantuneen, vaikka markkinaympäristö on edelleen haastava, talvi oli poikkeuksellisen ankara ja maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa kielteisesti energian hintoihin. Matkustajamäärät säilyivät edellisvuoden tasolla, kun taas rahtimäärät laskivat hieman, kertoo toimitusjohtaja Marcus Risberg tiedotteessa.

– Neljännestä leimasi edelleen varovainen kysyntä. Markkinakehitykseen vaikuttivat makrotaloudellinen tilanne, kuluttajien varovaisuus sekä kotitalouksien ostovoimaan kohdistunut jatkuva paine. Matkustajamäärät pysyivät vakaalla tasolla, rahtisegmentin kehityksen ollessa jonkin verran heikompaa.

– Viimeaikainen kehitys korostaa, kuinka nopeasti toimintaympäristön edellytykset voivat muuttua. Geopoliittiset jännitteet, kuten Ukrainan sota ja lisääntynyt levottomuus Lähi-idässä, vaikuttavat osaltaan markkinatilanteeseen. Yhdessä nousevien polttoainehintojen, vaimean kysynnän ja taloudellisen epävarmuuden kanssa tämä luo haastavan toimintaympäristön. Näissä oloissa operatiivisen joustavuuden ja taloudellisen kurinalaisuuden merkitys korostuvat entisestään. Arvioimme toimintaympäristön pysyvän jatkossakin aiempaa dynaamisempana.

Risbergin mukaan liiketulokseen vaikutti vaimentunut kysyntä, mikä kohdisti painetta matkustajakohtaisiin tuottoihin. Tätä on tasapainotettu jatkamalla määrätietoista panostusta kustannustehokkuuteen. Käyttökulut laskivat edellisvuoteen verrattuna. Energian hintojen noususta huolimatta polttoainekustannukset olivat ensimmäisellä neljänneksellä alemmat. Tämä johtui pääosin osalle bunkkerikulutusta solmituista kiinteähintaisista sopimuksista. Yhtiöllä on edelleen osittaisia kiinteähintaisia sopimuksia myös toisella neljänneksellä.

Raportointikauden tulosta paransi osakkuusyhtiöiden myönteinen tuloskehitys.

– Gotland Alandia Cruises kehittyi vallitsevien markkinaolosuhteiden mukaisesti. Toiminta parani edellisvuoteen verrattuna, mutta ei täysin vastannut odotuksiamme.

Viking Grace oli tammikuussa suunnitellussa telakoinnissa Turun korjaustelakalla kolmen viikon ajan. Telakoinnin aikana toteutettiin noin seitsemän miljoonan euron arvoiset huolto- ja päivitystyöt, jotka sisälsivät luokitus- ja kunnossapitotoimenpiteitä sekä investointeja toimintavarmuuden, energiatehokkuuden ja asiakaskokemuksen parantamiseen.

Merenkulkualaa koskevan sääntelyn kehitys jatkuu. Ala kuuluu tänä vuonna täysimääräisesti EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) piiriin, ja FuelEU Maritime sääntely on siirtynyt toiseen soveltamisvuoteensa. Ympäristövaikutusten vähentäminen ja kustannusten hallinta ovat edelleen korkealla prioriteettilistalla. Viking Grace ja Viking Glory käyttävät edelleen biokaasua 50 prosenttia kokonaiskulutuksestaan. Sääntelykehitystä leimaavat kuitenkin monimutkaisuus ja epävarmuus, erityisesti kansainvälisten sääntöjen muutosten ja lykkääntyneiden päätösten vuoksi, mukaan lukien Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) piirissä.

– Yhteenvetona ensimmäinen neljännes oli haastava poikkeuksellisen ankaran talven, energiahintoihin vaikuttaneen maailmantilanteen ja edelleen varovaisen kuluttajakysynnän vuoksi. Arvioimme varovaisen kysynnän ja epävarmuuden vaikuttavan jatkossakin markkinaolosuhteisiin, erityisesti polttoainehintojen kehityksen osalta. Tästä huolimatta raportoitava tulos parani edellisvuodesta. Näkymät ovat kuitenkin vaikeasti ennakoitavissa, mikä edellyttää jatkuvaa valmiutta ja sopeutumiskykyä.

Konserni harjoitti raportointikaudella matkustaja- ja rahtiliikennettä viidellä omistamallaan aluksella sekä yhdellä yhteisomisteisella aluksella pohjoisella Itämerellä ja Suomenlahdella.

Viking Grace telakoitiin ajalla 6.–28. tammikuuta. Telakoinnin aikana Viking Glory korvasi Viking Gracen linjalla Turku–Maarianhamina–Tukholma iltalähdöllä Turusta, ja Gabriella korvasi Viking Gloryn samalla linjalla iltalähdöllä Tukholmasta. Tämän jälkeen alukset palasivat normaaliin liikenteeseen linjoilla Turku–Maarianhamina–Tukholma ja Helsinki–Maarianhamina–Tukholma. Birka Gotland, jonka Viking Line omistaa yhdessä Gotlandsbolagetin kanssa, oli suunnitellussa liikennekatkoksessa ajalla 11.–15. tammikuuta.

Vertailukaudella telakoitiin Gabriella ja Viking XPRS.

Konsernin omistamien alusten matkustajamäärä raportointijaksolla oli 763 080 (767 353). Konsernilla oli liikennealueen kokonaismarkkinaosuus arviolta 31,5 prosenttia (31,2 %). Birka Gotlandin matkustajamäärä oli 106 489 (108 359).

Kokonaistilanne laski vuoden ensimmäisellä neljänneksellä hieman edellisvuoteen verrattuna, pääasiassa johtuen pienemmästä liikennemäärästä Suomen ja Viron välillä. Suomen–Ahvenanmaan–Ruotsin liikenteessä matkustajamäärät kasvoivat erityisesti Helsingin–Tukholman linjan vahvan kasvun vuoksi, mutta myös Turku–Ahvenanmaa–Tukholma linja osoitti kasvua. Telakoinnit ja linjavaihdot vaikuttavat vuosien välisten lukujen vertailtavuuteen.

Viking Linen volyymit kasvoivat Suomen ja Viron välillä, kun taas Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin välinen liikenne väheni hieman. Viking Linen markkinaosuus Suomen–Ruotsi-liikenteessä oli 57,2 prosenttia (61,2 %). Suomen–Viro-liikenteessä markkinaosuus oli 23,6 prosenttia (22,0 %).

Kysyntä risteilyille päämarkkinoilla vaihteli geopoliittisten ja taloudellisten tekijöiden vuoksi, mutta kansainvälisiltä markkinoilta matkojen kasvu jatkui.

Konsernin kokonaisrahtimäärät olivat 34 323 rahtiyksikköä (36 352). Konsernin rahtimarkkinaosuus arvioitiin olevan 19,1 prosenttia (20,5 %).

Rahtiin vaikuttivat negatiivisesti telakoinnit, linjavaihdot sekä edelleen voimakas kustannus- ja hintapaine kuljetusmarkkinoilla.

Henkilöautojen markkinaosuus oli arviolta 28,9 prosenttia (26,0 %).

Matkustajatoiminnan tuotot vähenivät 2,0 prosenttia 71,2 miljoonaan euroon (72,7 milj. euroa), rahtituotot laskivat 9,1 prosentilla 12,9 miljoonaan euroon (14,2 miljoonaa euroa) ja muut tuotot olivat 0,6 miljoonaa euroa (0,5 miljoonaa euroa). Myyntikate oli 65,9 miljoonaa euroa (68,8 miljoonaa euroa).

Käyttökulut vähenivät 3,7 prosentilla 76,6 miljoonaan euroon (79,6 miljoonaa euroa), joista päästöoikeuskustannukset olivat 1,8 miljoonaa euroa (1,4 miljoonaa euroa). Palkka- ja työsuhde-etujen kustannukset kasvoivat 3,1 prosenttia tai 0,9 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut kulut vähenivät 7,6 prosenttia tai 3,9 miljoonaa euroa. Vertailuvuoden muissa liikekustannuksissa oli varaus pandemian aikana saadun liikennetuen palautukseen 1,1 miljoonaa euroa.

Konsernin investoinnit olivat ajanjaksolla 7,9 miljoonaa euroa (9,0 miljoonaa euroa). Konsernin kokonaisinvestoinnit olivat 9,3 prosenttia liikevaihdosta (10,3 %). Suurin osa investoinneista liittyy Viking Gracen telakointiin, joka oli laaja. Vertailuvuoden investoinnit liittyivät pääosin Gabriellan ja Viking XPRS:n telakointeihin.

Konsernin pitkäaikaiset korolliset velat olivat 31. maaliskuuta 92,1 miljoonaa euroa (120,0 miljoonaa euroa).

Omavaraisuusaste oli 53,8 prosenttia verrattuna 52,5 prosenttiin edellisenä vuonna.

Konsernin rahavarat olivat maaliskuun lopussa 28,7 miljoonaa euroa (26,0 miljoonaa euroa). Konsernin myönnetyt käyttämättömät luottolimiitit olivat 22,1 miljoonaa euroa (22,1 miljoonaa euroa).

Liiketoiminnan nettorahavirta oli -7,9 miljoonaa euroa (-10,0 milj. euroa). Investointien nettorahavirta oli -7,9 miljoonaa euroa (-9,0 miljoonaa euroa) ja rahoituksen nettorahavirta oli -3,3 miljoonaa euroa (-10,8 miljoonaa euroa).

Konsernin keskimääräinen henkilöstömäärä täysipäiväisiksi muutettuna oli 2 223 (2 258), joista emoyhtiössä 1 849 (1 852). Maahenkilöstön määrä oli 430 (444) ja merihenkilöstön 1 793 (1 815).

Kauden aikana Viking Line Abp:n yhden tytäryhtiön 250 (277) työntekijää vuokrattiin osakkuusyhtiö Gotland Alandia Cruises AB:lle, joka harjoittaa risteilyliikennettä Birka Gotland - aluksella. Viking Linen vuokraamat henkilöt olivat pääasiassa palveluhenkilöstöä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)