Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin tammikuussa yhteensä 1,1 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi yli 205 miljardiin euroon, kun se joulukuun lopussa oli 202 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin tammikuussa kaikkiin päärahastoluokkiin vaihtoehtoisia rahastoja lukuun ottamatta. Osakerahastoihin sijoitettiin uusia varoja yhteensä 151 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 137 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 643 miljoonaa ja lyhyen koron rahastoihin 194 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisista rahastoista lunastettiin yhteensä 30 miljoonaa euroa.

Tammikuussa globaalit pääosakeindeksit kehittyivät vaihtelevasti, pääasiassa nousten. Kuukauden alussa Yhdysvaltojen toimeenpanema sotilaallinen vallanvaihto Venezuelassa yllätti osakemarkkinat ja aiheutti kursseihin lyhytaikaisen notkahduksen. Sen jälkeen presidentti Donald Trumpin puheet Grönlannista ja siihen liittyvät tulliuhkaukset useille Euroopan maille hermostuttivat osakemarkkinat uudelleen. Kun tilanne lopulta rauhoittui, markkinat toipuivat nopeasti.

Vaikka geopolitiikassa tapahtui yllättäviä asioita, Euroopassa ja Yhdysvalloissa myönteiset talousennusteet ja yritysten tulosnäkymät tukivat osakemarkkinoiden nousua. Osakerahastojen tuottoihin vaikuttivat myös valuuttakurssien muutokset.

Korkomarkkinat reagoivat yllättäviin geopoliittisiin tapahtumiin samaan tapaan kuin osakemarkkinat. Eurooppaan sijoittaneille korkorahastoille tammikuu oli suhteellisen tuottoisa, kun. korot laskivat. Yhdysvalloissa valtion kymmenen vuoden joukkovelkakirjalainan korko sitä vastoin nousi. Yrityslainojen riskilisät pysyivät kapeina suhteessa aiempien vuosien tasoihin, mikä korosti yleisen korkotason muutosten merkitystä tuottojen muodostumisessa.

– Tammikuussa sijoittajat pelästyivät Trumpin puheita: pääomia lunastettiin Pohjois-Amerikasta, ja uusia pääomia sijoitettiin laajasti Eurooppaan ja korkorahastoihin. Geopoliittisista tapahtumista ja valtavasta uutiskohinasta huolimatta sijoittajan kannattaa huomioida, että talouden mittarit antavat nyt myötätuulta osakemarkkinoille sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa. Suomessa monien yritysten tulosnäkymät ovat edellisiä vuosia positiivisempia ja vienti on jo lähtenyt piristymään. Nyt myös Suomeen sijoittavat osakerahastot kiinnostivat sijoittajia, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA) tiedotteessa.

Osakerahastoissa uusia pääomia sijoitettiin tammikuussa pääasiassa Eurooppaan, Pohjoismaihin, Suomeen ja kehittyville markkinoille yhteensä 673 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin Pohjois-Amerikkaan, globaalisti ja Japaniin sijoittavista rahastoista, yhteensä 572 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Suomeen sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,17). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin tammikuussa pääasiassa globaalisti ja euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sekä euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 595 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista yhteensä 12 miljoonaa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 4,6 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sharpen mittarilla mitattuna euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,01).

Lähes kaikki sijoituslajit kehittyivät tammikuussa myönteisesti, ja Aktia Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Anna Vaissi arvioi, että suurin osa rahastosijoittajista sai lentävän lähdön vuoteen 2026.

– Rahastosijoittajalla on usein jo lähtökohtaisesti hyvin hajautettu sijoitussalkku. Sijoittaja pääsee siis hyötymään rahaston kohdemarkkinan vahvasta kehityksestä ilman riskiä siitä, että yksittäisen sijoituskohteen heikko kehitys tuhoaa koko salkun kehityksen.

Vaissi muistuttaa, että yleinen uutisointi maailmantilanteesta tai geopolitiikasta saattaa alkaa ahdistaa. Tuolloin tunteet voivat ottaa vallan ja houkutus tehdä epärationaalisia sijoituspäätöksiä kasvaa.

– Pidä pää kylmänä ja pysy säästösuunnitelmassasi. Siihen kannattaa tehdä muutoksia yleensä vain silloin, kun sijoitustavoitteet muuttuvat, ei silloin kun markkinat liikkuvat, Vaissi kiteyttää.

Tilastokeskuksen vuoden 2024 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,67 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 872 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550.

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0–10, jossa 10 on paras mahdollinen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)