Istukan tulehdus voi herkistää sikiön aivot syntymänaikaiselle hapenpuutteelle
Synnytyksen aikana sikiön hapenpuutteen riskiä arvioidaan suurelta osin kardiotokografian eli KTG:n avulla. Menetelmä on maailmanlaajuisesti yleisin tapa seurata sikiön vointia synnytyksen aikana, mutta sen tulkinta on edelleen haastavaa. Samanlaiset sykekäyrän muutokset eivät aina merkitse kaikille sikiöille samanlaista riskiä.
HUSin ja Helsingin yliopiston tutkijoiden johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa havaittiin, että korioamnioniitti eli istukan ja sikiökalvojen tulehdus voi sekä heikentää sikiön kykyä sietää hapenpuutetta että vaimentaa niitä sykemuutoksia, joiden avulla riskiä tavallisesti tunnistetaan.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten kohdunsisäinen tulehdus vaikuttaa täysiaikaisen sikiön reagointiin synnytyksenaikaiseen hapenpuutteeseen ja kuinka vaikeaa hapenpuutetta aivovaurion kehittyminen edellyttää.
– Tärkein havaintomme oli, että tulehdukselle altistuneilla sikiöillä näkyi sykekäyrässä vähemmän hapenpuutteeseen tyypillisesti liittyviä voimakkaita sykehidastumia kuin muilla sikiöillä. Samalla heidän riskinsä saada hapenpuutteeseen liittyvä aivovaurio oli suurempi, kertoo tutkimusartikkelin vastuukirjoittaja, kätilö Mikko Tarvonen HUSista.
Aivovaurio saattoi kehittyä jo lievemmän hapenpuutteen yhteydessä kuin lapsilla, jotka eivät altistuneet korioamnioniitille.
Löydös on merkittävä, koska tutkimuksen mukaan samanlaiset sykekäyrän muutokset eivät välttämättä tarkoita kaikille sikiöille samaa riskiä.
Tutkimuksessa analysoitiin 3 487 täysiaikaisen vastasyntyneen tiedot. Tutkijoiden mukaan kyseessä on suurin tähän mennessä julkaistu kohortti vastasyntyneistä, joilla todettiin syntymähetkellä napavaltimoveren asidemia eli poikkeava happamuustila.
Korioamnioniitin riskiä lisää erityisesti pitkittynyt aika lapsivedenmenosta syntymään, mikä voi mahdollistaa bakteerien nousun synnytyskanavasta kohtuun. Korioamnioniitti todettiin 569 synnytyksessä eli 16,3 prosentissa tutkimukseen kuuluneista tapauksista. Tutkimuksessa siihen liittyi 4,6-kertainen hapenpuutteeseen liittyvän aivovaurion riski.
Tutkimuksen mukaan kyse ei vaikuttaisi olevan siitä, että tulehdus yksinään aiheuttaisi aivovaurion. Sen sijaan tulehdus voi madaltaa sikiön sietokykyä siten, että synnytyksen aikainen hapenpuute voi aiheuttaa neurologisen vaurion pienemmälläkin kuormituksella kuin ilman tulehdusta.
Tutkijat kuvaavat ilmiötä niin sanotulla kahden iskun mallilla.
– Vaikuttaa siltä, että tulehdus ja hapenpuute voivat yhdessä olla vaarallisempia kuin kumpikaan tekijä yksin. Tulehdus ikään kuin madaltaa kynnystä, jolla hapenpuute voi vaurioittaa aivoja, Tarvonen arvioi.
Tutkimuslöydös antaa ennen kaikkea uutta tietoa synnytyksiä hoitaville ammattilaisille.
– Tutkimuksen löydökset eivät myöskään tarkoita, että kaikille kohdunsisäiselle tulehdukselle altistuneille lapsille kehittyisi aivovaurio. Vaikka tulehdus lisää riskiä, aivovaurio on edelleen harvinainen, eikä sitä kehity valtaosalle altistuneista. Yksittäisen lapsen riskiä ei myöskään voida ennustaa pelkän kuumeen tai yksittäisen KTG-löydöksen perusteella, Tarvonen muistuttaa.
Tutkijoiden mukaan löydökset voivat tulevaisuudessa auttaa kehittämään synnytyksenaikaista sikiövalvontaa nykyistä yksilöllisemmäksi. Tavoitteena on, että sykekäyrää tarkastellaan osana äidin, syntyvän lapsen ja synnytykseen liittyvien tekijöiden muodostamaa kokonaiskuvaa.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
















