Pimeys vaikeuttaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden havaitsemista. Liikenneturvan mukaan vuosina 2023–25 Suomen tieliikenteessä kuoli vuosittain keskimäärin 24 ja loukkaantui 270 jalankulkijaa. Loukkaantumisista 60 prosenttia tapahtui suojatiellä.

– Tilastokatsauksen mukaan kaikista jalankulkijoiden kuolemantapauksista 37 prosenttia tapahtui pimeällä tai hämärässä, ja vuoden pimeimmän vuosikolmanneksen aikana loka–tammikuussa tapahtui lähes puolet jalankulkijoiden kaikista henkilövahingoista, kertoo Liikenneturvan yhteyspäällikkö Elias Ruutti tiedotteessa.

LähiTapiolan teettämässä Arjen katsaus -kyselyssä 57 prosenttia varsinaissuomalaisista vastaajista kertoi, ettei luota autoilijan pysähtyvän suojatien eteen antamaan tietä jalankulkijalle. Kysely koski suojatieturvallisuutta yleisesti, ei erikseen pimeällä.

Kyselyssä yli joka kolmas varsinaissuomalainen vastaaja kertoi joutuneensa jalankulkijana suojatiellä vaaratilanteeseen tai onnettomuuteen. Vastaajista 95 prosenttia piti hyvään liikennekulttuuriin kuuluvana sitä, että jalankulkija huolehtii näkymisestään esimerkiksi heijastimella.

Heijastin auttaa autoilijaa havaitsemaan jalankulkijan, mutta turvallinen liikenne syntyy kaikkien tienkäyttäjien toiminnasta. Pimeän ajan näkyvyyttä koskevan tutkimustiedon mukaan lähivaloilla ajava autoilija voi havaita ilman heijastinta kulkevan henkilön vasta noin 50 metrin päästä, kun heijastinta käyttävä jalankulkija voi näkyä jo noin 350 metrin etäisyydeltä.

Myös pyörällä liikkuvalle näkyminen on pimeällä tärkeää. Hämärässä ja pimeässä pyörässä tulee käyttää valkoista etuvaloa ja punaista takavaloa.

– Pimeällä meidän kaikkien havaintokyky joutuu koetukselle. Jalankulkijan ja pyöräilijän kannattaa tehdä itsensä mahdollisimman näkyväksi, mutta vastuu turvallisesta kohtaamisesta ei voi jäädä vain heille. Autoilijan on lähestyttävä suojatietä sellaisella nopeudella, että hän ehtii nähdä, reagoida ja tarvittaessa pysähtyä. Hyvä liikennekulttuuri rakentuu siitä, että huomioimme toisemme, sanoo LähiTapiola Varsinais-Suomen korvausjohtaja Juha Virtanen.

Kyselyssä 81 prosenttia varsinaissuomalaisista vastaajista kertoi olevansa huolissaan lasten suojatieturvallisuudesta koulujen lähistöllä. 77 prosenttia kokee, että autoilijoiden tilannenopeus esimerkiksi päiväkotien ja koulujen lähistöllä on liian suuri. Pimeä vuodenaika tuo koulumatkojen turvallisuuteen omat haasteensa: lapsen on sekä nähtävä liikenne että näyttävä muille tienkäyttäjille.

Tuttua koulureittiä kannattaa kulkea lapsen kanssa myös hämärässä. Yhdessä voi katsoa, mistä tie ylitetään, miten lähestyvät autot näkyvät ja onko reitillä kohtia, joissa näkyvyys jää heikoksi. Aikuiselle itsestään selvä liikennetilanne ei välttämättä ole sitä yksin koulumatkaansa kulkevalle lapselle, muistuttaa Virtanen.

Toinen kyselyistä on tehty 14.2.– 6.3.2025 Siihen johon vastasi yhteensä Varsinais-Suomessa 359 henkilöä.​ Haastattelut kerättiin Forumissa.​Kyseessä on Verianin käyttämä vastaajapaneeli. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on 5,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. Toiseen kyselyyn 17.4.–13.5.2024 vastasi yhteensä Varsinais-Suomessa 342 henkilöä. Haastattelut kerättiin Kantar Media Finlandin Forumissa Verianin vastaajapaneelissa. Varsinais-Suomen aineiston tilastollinen virhemarginaali on 5,3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)