Palapelien kokoaminen on aina ollut yleinen perheharrastus, mutta koronavuodet antoivat sille uutta nostetta ja suosio näyttää jääneen pysyväksi.

Harrastukseen vaaditaan näppärät kädet ja harjaantunut katse, jotka molemmat kehittyvät palapelejä kokoamalla. Pikkuväen palapeliharrastus alkaa muutamasta palasta. Kun paloja on satoja, tarvitaan jo tilaa, jossa peliä voi rakentaa ilman, että se häiritsee arkiaskareita.

Lapsia opetetaan kääntämään ensin kaikki palat oikein päin. Seuraava tehtävä on etsiä reunapalat ja niiden joukosta neljä kulmapalaa. Palojen ryhmittely palapelilaatikon kannen kuvassa näkyvien kuvien, värien ja hahmojen mukaan tehdään seuraavaksi ja sitten vaan kokoamaan.

Kun on vuosikausia tehnyt palapelejä, alkaa ihmetellä, kuka tällaisen, joillekin lähes pakkomielteeksi muuttuneen harrastuksen on keksinyt? Vuonna 1760 lontoolainen kaivertaja ja kartografi John Splisbury alkoi havainnollistaa maantieteen opetusta leikkaamalla kartasta maanosat irti rajojen mukaan ja lapset saivat tehokasta opetusta karttaa kootessaan. Alun puupohjaiset palapelit vaihtuivat pahvisiin 1800-luvun loppupuolella. Ne olivat halvempia ja siten yhä suuremman ihmisjoukon saatavilla.

Suurimmalle osalle yksin palapelejä kokoavalle harrastus on levollista, jopa meditatiivista puuhaa, mielenrauhaa. Onkin yllättävää, että palapelien kokoamisessa voi myös kilpailla. Suomeen perustettiin vuonna 2023 Palapeliurheiluliitto edistämään palapeliurheilua ja järjestämään viralliset SM-kilpailut. Liitto järjestää pienempiäkin kilpailuja, joissa voi testata omaa nopeuttaan.

Palapeliurheilussa eli kokoamisen nopeuskilpailussa kootaan 500–1000 palan palapeli mahdollisimman nopeasti joko yksin tai maksimissaan neljän hengen joukkueella. Lajissa on myös MM-kisoja, joita on järjestetty vuodesta 2019. Kilpaurheiluharrastajien määrä on kasvussa.

Kotona palapelin kokoajaa kohtaa aina sama ongelma: mitä sitten, kun peli on valmis? Oikein kaunis palapeli voi päätyä tauluksi. Tai sitten se on vain hyvästeltävä ja muutettava takaisin irtopaloiksi.

Pelilaatikon voi antaa eteenpäin seuraaville kokoajille viemällä sen SPR:n Konttiin, Ekotorille, tuttaville tai myyntiin.

Facebookissa on harrastajaryhmiä, kuten Turun seudun palapelirinki, Palapelien harrastajat. Palapeliryhmä, Palapelit kiertoon! Osta, myy, vaihda, anna. Näillä alustoilla pelien vaihtuvat ja niiden kommentoidaan harrastajien kesken.

Palapelit ovat suosittuja lahjoja, ja niiden aihepiirejä on valtavasti, niin että lahjan saajan kiinnostuksen aiheet on helppo löytää. Paikallisuutta edustaa uusi, 1000 palan Turku-palapeli nimeltä Turun paloja, josta löytää kaupungin tarinan pala kerrallaan.

Valtavat 40 000 palan Disney Gravity (Ravensburger) ja 60 000 palan What a Wonderful World (Dowdle) on koottu usean kymmenen hengen harrastajavoimin ja esitelty yleisölle.

Merja Marjamäki