Sähköä kannattaa käyttää harkiten, mutta rakennuksen peruslämmöstä tinkiminen voi tulla kalliiksi. Liian viileiksi päästetyt rakennukset näkyvät Pohjola Vakuutuksen vahinkotilastoissa muun muassa jäätyneinä putkina ja vesimittareina sekä vuotovahinkoina. Suurin osa jäätymisvahingoista sattuu vapaa-ajan asunnoissa, joissa ei oleskella jatkuvasti mutta joissa on käyttövesi. Sähkön säästäminen lämmityksestä tinkimällä voi maksaa useita tuhansia euroja.

Suomalaisten ostovoima on vahvistunut, mutta siitä huolimatta kehitys on eriytynyt voimakkaasti. Monessa kotitaloudessa on yhä tiukkaa, ja asumisen, energian ja ruoan kaltaiset välttämättömät menot rasittavat heidän talouttaan suhteellisesti enemmän.

– Moni joutuu yhä pohtimaan mistä arjen kuluista voisi säästää. Yksi iso kotitalouksien menoerä etenkin talvella on lämmitys ja on luonnollista, että katse kääntyy siihen säästökohteita haettaessa, nostaa esille Pohjola Vakuutuksen omaisuuden ja toiminnan korvauspalveluiden johtaja Markus Uimonen tiedotteessa.

Talvesta on ennustettu kylmää, ja energiayhtiö Helenin arvion mukaan sähkön markkinahintaan kohdistuu talvea kohti vahvaa nousupainetta muun muassa heikon vesitilanteen ja korkeiden polttoainehintojen vuoksi. Sähkölämmitteisissä kodeissa houkutus säästää lämmityksestä voi siksi kasvaa.

– Sähköä voi ja kannattaa säästää, mutta rakennuksen peruslämmöstä ei pidä tinkiä. Jos talo pääsee liian kylmäksi, putkien ja vesimittarin jäätymisriski kasvaa. Vapaa-ajan asunnoissa riski korostuu, koska lämpötilan laskua ei välttämättä havaita yhtä nopeasti kuin vakituisesti asutussa kodissa. Pahimmillaan pieni säästö sähkölaskussa voi johtaa useiden tuhansien eurojen vesivahinkoon, Uimonen sanoo.

Pohjola Vakuutuksen Omakoti-vakuutuksen suojeluohjeen mukaan kaikissa huonetiloissa on kylmänä vuodenaikana pidettävä tasainen, vähintään +12 asteen lämpötila.

Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää teknisiin tiloihin, varastoihin, ulkoseinien läheisyydessä oleviin putkiin ja vesimittariin. Vaikka huoneen keskellä olisi riittävästi lämpöä, putken ympärillä lämpötila voi olla selvästi alempi, jos lämmin ilma ei pääse kiertämään.

Sisälämpötilan voimakas laskeminen voi lisätä myös kosteusvaurion riskiä esimerkiksi ulkoseinän ja tiiviisti seinää vasten sijoitetun kalusteen välissä.

– Pelkkä lämpömittarin lukema yhdessä huoneessa ei vielä kerro koko rakennuksen tilanteesta. Vakituisessa kodissa asukas pystyy yleensä reagoimaan nopeasti lämpötilan laskuun, mutta tyhjillään olevassa vapaa-ajan asunnossa tilanne voi jäädä huomaamatta. Siksi kannattaa varmistaa, että lämpö jakautuu tasaisesti ja ilma pääsee kiertämään myös niissä tiloissa, joissa kulkee vesijohtoja, Uimonen painottaa.

Talven saapuessa pakkanen voi jäädyttää vesijohtoja. Vuonna 2024 kovat pakkaset aiheuttivat pahimmillaan 350 prosentin nousun putkistovahinkoihin. Putkirikon seurauksena syntyvän vesivahingon korjaaminen maksaa yleensä useita tuhansia euroja.

Suojeluohjeiden laiminlyönti voi vaikuttaa vakuutuskorvaukseen. Korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä, jos laiminlyönnillä on ollut merkitystä vahingon syntymiseen tai laajuuteen.

Energiakriisin talvena 2022–23 energiansäästö oli Suomessa yleistä, ja moni omakotiasuja lisäsi tulisijan käyttöä lämmityskustannusten alentamiseksi. Jos sähkön hinta nousee, sama ilmiö voi toistua.

Pitkään kylmillään ollutta tulisijaa ei kuitenkaan pidä kuumentaa nopeasti. Liian voimakas ensilämmitys ja tulisijan jatkuva ylilämmittäminen voivat vaurioittaa tulisijan tai hormin rakenteita. Myös puutteellinen veto tai väärin käytetty savupelti voi aiheuttaa savuvahingon.

– Tulisijaa ei pidä lämmittää yli sen, mihin se on suunniteltu. Pitkään käyttämättömänä ollut tulisija lämmitetään maltillisesti, valmistajan ohjeita noudattaen. Samalla on varmistettava, että nuohous on hoidettu ja tulisija sekä hormi ovat turvallisessa kunnossa, Uimonen sanoo.

Vakituisessa asumiskäytössä olevan rakennuksen käytössä olevat tulisijat ja savuhormit on nuohottava vähintään vuoden välein. Kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja hormi on nuohottava ennen käyttöönottoa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)