Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen perusteella jyrsijämäärät ovat monivuotisen kannanvaihtelunsa huippuvaiheessa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa. Lounais-Suomessa ja osissa Lappia myyräkannat ovat vahvistuneet merkittävästi kesän aikana. Muualla maassa myyriä on niukasti.

─ Myyräkantojen vaihtelussa on edelleen huomattavia alueellisia eroja Suomen eri osissa. Monin paikoin kannanvaihtelut ovat palaamassa aiempaan säännölliseen rytmiin, mutta toisaalla, esimerkiksi Metsä-Lapissa, kannanvaihtelut ovat vielä vaikeasti ennustettavia ja myyrämäärät vaihtelevat alueellisesti paljon, kertoo tutkimusprofessori Otso Huitu Lukesta tiedotteessa.

Pohjoisilla alueilla pikkunisäkkäiden kannat monesti vaihtelevat 3–4 vuoden sykleissä. Ilmiölle on ominaista, että kaikkien saman alueen pikkunisäkäslajien eli jyrsijöiden ja päästäisten määrät lisääntyvät ja vähenevät kutakuinkin samaan tahtiin. Tämä kielii siitä, että petojen saalistuksella on tärkeä merkitys syklisyyden synnyssä.

Peltomyyrä ja sen lähisukuiset lajit ovat avainasemassa siinä, miksi myyrien määrä kasvaa ja romahtaa sykleittäin. Niiden paikallisesti tiheät kannat mahdollistavat myyriä syövien petojen runsastumisen siinä määrin, että ne voivat romahduttaa myyrien määrän hyvin pieneksi. Myyräkato johtaa ajan myötä puolestaan petojen nääntymiseen, mikä mahdollistaa myyräkannan uuden kasvun. Jos peltomyyriä ei ole, petojen määrä ei koskaan nouse riittävän suureksi, jotta ne saisivat aikaan kaikkien pikkunisäkäslajien romahduksen.

Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa ja Kainuussa myyräkannat runsastuivat viime kesän aikana huippulukemiin. Monin paikoin, etenkin Kainuussa, myyriä tavataan ennätyksellisen paljon. Alueella on poikkeuksellisen runsaasti sekä peltomyyriä että metsämyyriä.

Lounais-Suomessa, Päijänteen länsipuolelle asti, tavataan tällä hetkellä kohtalaisen runsaasti myyriä. Valtalajina on metsämyyrä, mutta myös peltomyyriä esiintyy paikka paikoin paljon. Myyrien määrissä on kuitenkin paljon alueellisia eroja. On mahdollista, että osassa aluetta myyräkannat ovat tällä hetkellä syklin huipussa, kun taas toisilla kannan kasvu saattaa jatkua vielä ensi kesän yli. Aiempaan tapaan aivan rannikkoseuduilla myyriä esiintyy vähemmän kuin sisämaassa.

Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosissa ja Lapissa myyrät ovat runsastuneet selvästi kuluneen kesän aikana, vaikka määrissä on alueellisesti suuriakin eroja. Selvintä kasvu on ollut Ylä-Lapin tunturialueilla, missä tavataan kohtalaisesti myös lapin- ja peltomyyriä. Suuressa osassa Pohjois-Suomea valtalajina on vielä metsämyyrä. Ylä-Lappiin ennustetaan myyrähuippua ensi vuonna.

Eteläisen Suomen itäpuoliskossa, Keski-Suomen pohjoisosissa ja Etelä-Pohjanmaalla myyräkannat olivat syksyllä 2025 kannanvaihtelun huippuvaiheessa. Valtaosassa aluetta myyrämäärät ovat kuluneen kesän aikana romahtaneet hyvin alhaisiksi. Etelä-Pohjanmaalla on vielä alueita, joilla kannat ovat odotuksista huolimatta pysyneet kohtalaisen suurina. Odotettavissa on, että kannat romahtavat näilläkin alueilla tulevan talven aikana.

Kainuussa myyrien aiheuttamien taimituhojen ja -vaurioiden riski on merkittävä talvella 2026–27. Alueella esiintyy runsaasti sekä metsämyyriä että peltomyyriä, jotka aiheuttavat merkittävimmät taimituhot. Peltomyyrät syövät ja kaluavat kaikkien metsäpuulajien taimien kuorta talvella hangen alla. Metsämyyrät puolestaan järsivät havupuiden latvaosia jopa usean metrin korkeudella ja voivat tuhota pikkutaimia kokonaan.

Myyrätuhoja voi ehkäistä pyytämällä myyriä loukuilla, suojaamalla puita runkosuojilla ja polkemalla lunta tiiviiksi taimien ympärillä. Metsänomistajien on syytä harkita ajoissa myyrätuhot korvaavien metsävakuutusten hankkimista runsasmyyräisille alueille, etenkin tänä kesänä istutetuille taimikoille.

Korkeat metsämyyräkannat lisäävät myyräkuumeriskiä. Riski lisääntyy etenkin loppusyksyllä, jolloin metsämyyrät hakeutuvat ihmisasutuksiin. Myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virus tarttuu ihmisiin hengitysteitse pölystä, joka on metsämyyrien eritteiden saastuttamaa. Tartunta saadaan yleisimmin ulkorakennuksissa, esimerkiksi liitereissä, joihin metsämyyrillä on pääsy. Syksyllä sisätiloihin hakeutuneet metsämyyrät kannattaa pyytää pois loukuilla mahdollisimman pian. Jätösten siivoamisessa on suositeltavaa käyttää kosteaa rättiä harjan tai imurin sijasta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)