Puunpoltosta muodostuu aina päästöjä, mutta oikeilla puunpolttotavoilla päästöjä syntyy merkittävästi vähemmän. Tämä parantaa oman kodin ja lähialueen ilmanlaatua. Lisäksi lämmön saa paremmin talteen ja tulisija pysyy paremmassa kunnossa. Tärkeintä on polttaa vain kuivaa ja puhdasta puuta.

Puunpoltosta syntyy päästöjä, kuten pienhiukkasia ja PAH-yhdisteitä, jotka heikentävät ilmanlaatua ja ovat terveydelle haitallisia. Haitallisia päästöjä syntyy erityisesti silloin, jos polttaa tulisijassaan roskia tai märkää puuta. Huonon polton päästöt ovat monikertaiset verrattuna oikeaoppiseen, kuivan puun polttoon.

– Roskien, kuten muovin ja maitotölkkien, poltosta syntyy runsaasti terveydelle haitallisia päästöjä, ja ne myös heikentävät tulisijan kuntoa. Myöskään maalattua tai kyllästettyä puuta ei saa polttaa tulisijassa, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Outi Väkevä tiedotteessa.

Puunpoltto heikentää ilmanlaatua eniten tiheästi asutuilla pientaloalueilla, erityisesti tyyninä pakkasiltoina. Oikeilla puunpolttotavoilla päästöjä syntyy merkittävästi vähemmän, lämmön saa paremmin talteen ja tulisija pysyy paremmassa kunnossa.

– Helppo keino vähentää puunpolton päästöjä on polttaa vain kuivaa puuta. Paras paikka puiden säilytykseen on tuulettuva puuvaja. Se pitää puut kuivina, Väkevä sanoo.

Jos naapurin puunpolton savut häiritsevät, on suositeltavaa keskustella asiasta ensin naapurinsa kanssa.

Savupiipusta tupruavan savun väri kertoo, kuinka puhdasta palaminen on. Mitä vaaleampaa ja värittömämpää, sen parempi.

– Jos savupiipusta tulee tummaa tai kitkerälle haisevaa savua, päästöt ovat suuret eikä palaminen ole myöskään kaikkein energiatehokkainta. Syynä voi olla esimerkiksi se, että paloilmaa on liian vähän tai että polttaa roskia tai liian kosteita puita, Väkevä sanoo.

Ota vanhat tuhkat pois. Polta vain kuivaa puuta. Tuo polttopuut sisälle lämpenemään 1–2 päivää ennen käyttöä. Älä polta roskia.

Lado tulipesä korkeintaan puolilleen. Lado isommat puut alle ja pienempiä päälle. Jätä tilaa myös sivuille. Sytytä päältä, elleivät käyttöohje toisin mainitse. Käytä apuna puupohjaisia sytykkeitä, kuten tuohta, lastuja, puutikkuja tai valmiita puupohjaisia sytytyspaloja.

Muista säätää ilmamäärää. Palaminen ei saa olla liian voimakasta ja humisevaa, mutta ei liian heikkoa kitupolttoa. Tulisijan iällä ja tyypillä on väliä. Uudet tulisijat ovat usein vanhoja vähäpäästöisempiä. Esimerkiksi varaavassa takassa lämmityksen hyötysuhde on parempi kuin avotakassa ja päästöjä syntyy vähemmän.

Jokainen tulisija on hieman erilainen, joten opettele oman tulisijasi oikea käyttö. Tutustu käyttöohjeisiin ja tarkkaile savun väriä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)