Varsinais-Suomeen esitetään neljää valtion palveluiden yhteistä asiakaspalvelupistettä eli Suomi-pistettä. Pisteet sijoittuisivat Turkuun, Saloon, Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin. Varsinais-Suomen alueellinen suunnitelma hyväksyttiin valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen ohjausryhmässä 30. lokakuuta.

Valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksessa valtion virastojen käyntiasiointia kootaan yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin eli Suomi-pisteisiin. Osana uudistusta kaikissa maakunnissa on laadittu alueellinen suunnitelma, joka sisältää alueellisen esityksen Suomi-pisteiden sijoittumisesta.

Varsinais-Suomen suunnitelman laati valtion viranomaisista sekä kuntien, hyvinvointialueen ja Varsinais-Suomen liiton edustajista koostunut alueellinen projektiryhmä. Projektiryhmän puheenjohtajana ja suunnittelun koordinoijana toimi Varsinais-Suomen liitto.

Suomi-pisteitä esitetään perustettavaksi palvelutarpeen ja asioinnin suuntautumisen perusteella Turkuun, Saloon, Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin. Toissijaisena vaihtoehtona esitettiin, että jokaiseen esitetyistä kunnista tulee perustaa vähintään Suomi-pisteiden verkostoa täydentävät julkisia palveluita kokoavat Asiointipisteet.

Suomi-pisteet ovat valtion palveluiden yhteisiä asiakaspalvelupisteitä, jotka kokoavat eri viranomaisten käyntiasiointia samaan paikkaan. Esimerkiksi Verohallinnossa, Lupa- ja valvontavirastossa ja Rikosseuraamuslaitoksen palveluissa voi siis jatkossa asioida samassa osoitteessa. Suomi-pisteissä voidaan tarjota myös kuntien ja hyvinvointialueiden palveluita. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa varmistaa käyntiasioinnin saavutettavuutta samalla, kun asioinnin digitalisoituminen etenee.

Valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistaminen on koko 2020-luvun kestävä projekti. Projektin aikana palveluverkon perusteena olevia kriteereitä on muutettu. Aiemmin laadituissa alueellisissa suunnitelmissa kriteereinä olivat kullekin Suomi-pisteelle riittävä väestöpohja sekä kansalaisten enintään tunnin asiointietäisyys Suomi-pisteeseen tieverkkoa pitkin. Myöhemmin laadittujen alueellisten suunnitelmien kohdalla asiointietäisyyden kriteerinä on ollut pääsääntöisesti enintään tunnin asiointietäisyys.

Varsinais-Suomen alueellinen suunnitelma oli yksi kolmesta hankkeessa viimeisenä valmistuvista alueellisista suunnitelmista. Seuraavaksi kaikki alueelliset suunnitelmat etenevät uudistushankkeen kansallisen tason arviointiin, joka toteutetaan voimassa olevien kriteerien mukaisesti. Lopulliset päätökset Suomi-pisteiden sijainneista ja palveluvalikoiman laajuudesta tekee helmikuussa 2027 Lupa- ja valvontavirastossa toimintansa aloittava valtion yhteisen asiakaspalvelutoiminnan ohjausryhmä.

– Olennaista on, etteivät alueellisten suunnitelmien laatimisjärjestys tai valmistelun aikana muuttuneet kriteerit aseta maakuntia keskenään eri asemaan. Kokonaisratkaisun tulee olla väestön näkökulmasta yhdenvertainen. Myös Suomi-pisteiden määrä pitää suhteuttaa maakunnan kokoon ja pisteet sijoittaa toiminnallisesti luonteviin paikkoihin. Varsinais-Suomessa Turun ja Salon seutujen lisäksi Loimaan seutu ja Vakka-Suomi muodostavat selkeästi omat toiminnalliset alueensa, joiden sisällä arjen liikkuminen pääosin tapahtuu, toteaa Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Malla Rannikko-Laine tiedotteessa.

Varsinais-Suomen alueellisen esityksen mukaisessa ratkaisussa suurin osa maakunnan asukkaista saavuttaisi Suomi-pisteen enintään tunnin asiointietäisyydellä tieverkkoa pitkin. Iso osa saaristoa jäisi kuitenkin reilusti yli tunnin etäisyyden päähän ja monien julkisen liikenteen yhteyksien varassa asioivien matka-ajat Suomi-pisteisiin ylittäisivät tunnin.

Varsinais-Suomelle ominainen ruotsinkielisten palveluiden tarve on alueellisessa suunnitelmassa huomioitu esittämällä sekä Turun että Salon Suomi-pisteisiin täyttä ruotsinkielistä palvelua.

Varsinais-Suomi kaupungistuu maltillista tahtia. Vaikka suhteellisesti yhä suurempi osa maakunnan väestöstä asuu tulevaisuudessa Turun kaupunkiseudulla, koko maakunnassa tarvitaan palveluita jatkossakin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)