– Olen tällainen taustapuuhailija, esittäytyy Petja Raaska, mutta luonnehdinta osoittautuu turhan vaatimattomaksi. Pelkästään juuri julkaistu Ruissalon Kansanpuistosta kertova kirja on vaatinut paljon taustatyötä ja tämän Raaska on ehtinyt tehdä muiden töidensä ohella.

Hän toimii uuden Kulttuuriranta Oy:n hallituksen puheenjohtajana, Turun SDP:n toiminnanjohtajana, Turun Lähimmäispalveluyhdistys Kotikunnaksen puheenjohtajana, Turun kulttuurilautakunnan jäsenenä ja Ruissalon Kansanpuiston säätiön asiamiehenä.

Koulutukseltaan Raaska on filosofian maisteri, pääaineenaan Suomen historia. Paikallishistorian käsittely Muistojen Ruissalon Kansanpuisto silloin ja nyt -teoksessa on vahvalla pohjalla.

Ruissalon kulttuurihistoriasta, rakennuskannasta ja luonnosta on kirjoitettu paljon. Lähes samaan aikaan ilmestyi Turun Eläin- ja Kasvitieteellinen seura ry:n esseekokoelma Tammien katveessa – Ruissalon monimuotoinen luonto. Helena Soiri-Snellmanin teoksesta Ruissalon huvilat (1985) löytyy tietoa myös Kansanpuiston rakennuksista. Alueen historia on kuitenkin pysynyt Ruisrockin varjossa ja Raaska on nyt nostanut sen esiin.

– Vahvin motiivini oli havahtuminen siihen, että 1920- ja 1930 -luvuilla syntyneitä on keskuudessamme yhä vähemmän, ja nuorempienkin muistot alkavat hiipua. Halusin saada talteen ne aluetta koskevat tarinat, jotka ovat vielä saatavissa, Raaska kertoo.

– Itselleni tapahtui vahva kiinnittyminen Kansanpuistoon jo 13-vuotiaana, kun tulin töihin Ruisrockin vohvelikojuun. Työskentelin siellä vuosittain ja sain vähitellen muitakin hommia. Vuosien varrella ja varsinkin säätiön asiamiehenä toimiessani minulle on kehittynyt selkeä ajatus siitä, että alueen historia on saatava kansien väliin. Ja nyt se on tehty, Raaska iloitsee.

Ruissalon Kansanpuiston säätiö osti alueen rakennukset kaupungilta 20 vuotta sitten ja huolehtii sitä, että ne pysyvät kunnossa kesät talvet. Alueen kaksi suurta rakennusta ovat ravintola vuodelta 1864 ja Turun Työväen Teatterin Kannatusyhdistyksen käyttöön kesäteatteriksi vuonna 1928 valmistunut rakennus. Aikanaan se oli Suomen ensimmäinen katettu kesäteatteri.

Piha-alueen puiden suojasta pilkottaa vuonna 1939 rakennettu poliisivartiokioski eli putka kalteri-ikkunoineen. Alueella on myös kaupungin riistanvartijan talo vuodelta 1918 ja varastorakennus 1860-luvulta. Kaikissa rakennuksissa on vuokralaiset, joiden vuokraisäntänä toimii ja alueen kunnosta vastaa Ruissalon Kansanpuiston säätiö.

Maa-alue uimarantoineen, metsikköineen, teineen ja peltoineen kuuluu kaupungille.

Kansanpuistoon johtaa Ruissalon puistotie, ei enää Yleinen käytävä. Tuolla nimellä tunnettiin aluksi ravintolakin, joka on nykyiseltä nimeltään Villa Promenade. Teatterirakennus, joka aikanaan toimi myös tanssisalina, on lailla suojeltu, eikä sinne voi asentaa nykyisiä lämmitysjärjestelmiä. Se on käytössä vain kesäkausina.

– Kaupunkilaisille vuonna 1890 rakennettu uimala uimahuoneineen ja hyppytorneineen oli käytössä 1960-luvulle. Uitiin ahkerasti ja käytiin myös uimakoulua ja tuolloin Turussa olikin paljon uimamaistereita. Miten moni parisuhde aikanaan alkoikaan Kansanpuiston teatterissa, ravintolassa, tansseissa tai uimarannalla, Raaska pohtii.

Merja Marjamäki