Vähittäiskaupassa myynnin määrä ja liikevaihto ovat olleet syyskuusta lähtien kasvussa. Työllisyys vähittäiskaupassa kuitenkin jatkaa laskuaan. Kaupan liitto ennustaa myynnin kasvavan maltillisesti tänä ja ensi vuonna, mutta arvioi samalla jopa 12 000–13 000 työpaikan katoavan alalta vuoteen 2027 mennessä verrattuna vuoteen 2024. Kuluttajien varovaisuus jarruttaa kysynnän elpymistä, ja liitto ehdottaa kulutuksen vauhdittamiseksi kotitalousvähennyksen korotusta ja varainsiirtoveron väliaikaista poistoa.

Vuoden lopun räntäsateista huolimatta joulukauppa yllätti iloisesti ensimmäistä kertaa Venäjän hyökkäyssodan alettua. Onnistunut joulumyynti kiritti vähittäiskaupan kasvua loppuvuonna, vaikka koko vuoden myynnin määrä vielä kutistuikin 0,6 prosenttia. Kaupan liitto ennustaa vähittäiskaupan myynnin määrän kasvavan tänä vuonna noin prosentin ja ensi vuonna noin puolitoista prosenttia.

– Vaikka vähittäiskaupan kasvu onkin nyt alkanut, se on silti epävarmaa ja hidasta, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kuvaa tiedotteessa.

Kuluttajat ovat edelleen hyvin varovaisia ja pyrkivät varautumaan tuleviin julkisen sektorin sopeutustoimiin, eli leikkauksiin ja veronkorotuksiin, joiden väistämättömyyttä on todisteltu jo jonkin aikaa. Lisäksi suomalaisten suurin varallisuuserä, asunnot, on menettänyt arvoaan, ja työttömyysaste kivunnut EU-maiden huipulle. Maaperä kotitalouksien kulutuksen kasvulle ei siis ole kovin hedelmällinen.

– Kotimaisen kysynnän merkitystä talouskasvulle ja työllisyydelle ei ole ymmärretty, ja esimerkiksi yleistä arvonlisäverokantaa on nostettu reippaasti. Korkotason lasku, matala inflaatio, palkan korotukset yhdessä tämän vuoden alussa toteutetun ansiotuloverotuksen alentamisen kanssa parantavat kuitenkin tilannetta. Viime aikoina vähittäiskaupan myynnin osalta nähtyä pientä kasvua tulisi nyt rohkaista lisätoimilla, Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto toteaa.

Ostovoimaa, kuluttajien luottamusta ja työllisyyttä nopeasti kohentavina keinoina Luoto näkee kotitalousvähennyksen korottamisen ja laajentamisen sekä varainsiirtoveron väliaikaisen poistamisen. Jälkimmäinen tukisi varsinkin asuntokaupan käynnistymistä.

Vaikka vähittäiskaupan kasvu on alkanut ja tukkukaupassa myynnin lasku pysähtyi viime vuonna, kaupan työllisyys jatkaa laskuaan. Viime vuonna koko kaupasta hävisi 10 000 työpaikkaa, joista 8 000 vähittäiskaupasta. Kaupan ala on silti elinkeinoelämän ylivoimaisesti suurin työllistäjä.

Kaupan liiton ennusteen mukaan viime vuoden 8 000 työpaikan lisäksi vähittäiskaupasta menetetään tänä ja ensi vuonna noin 5 000 työpaikkaa. Vuonna 2027 vähittäiskaupassa on 12 000–13 000 työpaikkaa vähemmän kuin vuonna 2024.

– Kotimaisen kysynnän ja vähittäiskaupan kasvu on liian hidasta kääntääkseen laskevan työllisyystrendin, Kurjenoja selittää.

Nihkeä kotimainen kysyntä, kireä kustannus- ja hintakilpailu sekä kansainvälinen kilpailu kiihdyttävät kaupan työllisyyden laskua, kun yritykset sopeuttavat toimintojaan ja parantavat tuottavuuttaan. Häviävät työpaikat ovat ennen kaikkea suorittavan tason tehtäviä ja tukitoimintoja, joita voidaan korvata tehokkaammalla datan käytöllä sekä automatisaatiolla, digitalisaatiolla ja tekoälypohjaisilla työkaluilla.

Noin 52 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta muodostuu yksityisistä palveluista ja 26 prosenttia jalostuksesta eli pääosin teollisuudesta. Palvelujen ja yksityisen kulutuksen merkitys talouskasvulle onkin nykyään selvästi suurempaa kuin vielä 2000-luvun alussa.

– Kotitalouksien tulevaisuudenusko ja kyky ostaa tuotteita ja palveluja ovat nykyään kriittisiä Suomen talouskasvulle ja työllisyydelle. Poliittisessa päätöksenteossa tätä ei vieläkään ymmärretä, Kurjenoja huomauttaa.

– Esimerkiksi Ruotsissa kotitalouksien ostovoimaa tuetaan ruoan arvonlisäverokannan väliaikaisella puolittamisella kuuteen prosenttiin huhtikuusta 2026 lähtien, Kurjenoja jatkaa.

Suomalaisten luottamus tulevaan onkin selvästi heikompi kuin ruotsalaisten, mikä ei lupaa hyvää yksityisten palvelujen, talouskasvun ja työllisyyden kannalta. Suomalaiset etsivät ruotsalaisia hanakammin halpoja hintoja, ja hintavetoisuus on vain kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana. Erikois- ja käyttötavarakaupalle hyvä uutinen on kuitenkin se, että suomalaisten ostoaikomukset ovat kohentuneet parin vuoden takaisesta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)