Sää ja sen ääri-ilmiöt kuten jää, lumi, kosteus, äkilliset lämpötilavaihtelut, rankkasateet ja myrskyt ovat yleisiä vahingonaiheuttajia omakotitalojen rakenteille, kuten katoille. Luonnonilmiöiden aiheuttamien vahinkojen määrä asuintaloille on vakuutusyhtiö Ifin tilastojen mukaan pohjoismaisella tasolla kasvanut noin 15 prosenttia vuodesta 2021. Harva omakotitaloasuja tietää, kuinka vahinkoihin voi varautua ja miten niitä ennaltaehkäistään.

Kattokeskus toimii vakuutusyhtiö Ifin yhteistyökumppanina vakuutusasiakkaille sattuvissa kattovahingoissa esimerkiksi luonnonilmiövahinkoihin liittyen. Erityisen riskialttiita sään aiheuttamille tuhoille ovat 1960-luvun tasakattoiset talot sekä 1970–1990-luvun talot, joissa aluskate on huonolaatuinen tai sitä ei ole lainkaan. Kattokeskuksen teettämän kyselyn mukaan suomalaisista omakotitaloasujista vajaa 50 prosenttia asuu 1960–90-luvuilla rakennetussa talossa.

– 60-luvun tasakattotaloissa vedenpoistoreittien ja kattokaivojen suunnittelu on usein puutteellista. Usein myös kaivojen sulatusjärjestelmät puuttuvat. Kun jäätyneeseen kaivoon tulee paineistettua vettä, se menee vanhoista kermisaumoista läpi aiheuttaen vesivahingon. Oikein toteutettuna tasakattokin on toimiva, kun vesikatteen huolto on säännöllistä, kertoo Kattokeskuksen tuotannon aluejohtaja Erik Riihimäki tiedotteessa.

Kestävä aluskate on Riihimäen mukaan vesikaton tärkein vedenpitävyyttä edistävä elementti. Jos vesikattoon tulee vuoto ja aluskatetta ei ole, vesi pääsee suoraan välikaton läpi huoneistoon.

– Aluskatteiden yleistyessä 80–90-luvulla aluskatteiden materiaalina käytettiin puukuitulevyjä ja pahvia, kun ei vielä tiedetty, mitkä materiaalit sopivat vaihteleviin sääolosuhteisiin. Nyt pahvisia aluskatteita on repeillyt lämpötilavaihtelun vaikutuksesta. Katteet ovat kutistuneet ja toisaalta rakenteet eläneet, mitä materiaali ei ole kestänyt, Riihimäki jatkaa.

Riihimäki kertoo, että myös remontit ja muut muutokset katolla voivat vaikuttaa katon säänkestävyyteen, ellei vaikutuksia oteta huomioon. Esimerkiksi aurinkopaneelien asentaminen muuttaa lumen liikkumista katolla, ja katemateriaalin vaihtaminen tiilikatteesta teräkatteeksi tekee katosta liukkaamman. Riihimäki korostaa, että vastuullinen urakoitsija osaa kertoa asiakkaalle kattoremontin vaikutuksista vesikattoon.

Sään ääri-ilmiöiden yleistyessä ennaltaehkäisyn merkitys korostuu kodin huoltamisessa. Moni yllättyy siitä, että lumen ja jään aiheuttamista vahingoista sekä vesikattovuodoista ei kotivakuutuksissa pääsääntöisesti saa korvauksia, ellei kyseessä ole äkillinen ja ennalta-arvaamaton vahinkotapahtuma. Usein kattorakenteissa olevat ongelmat kuitenkin ilmenevät hitaasti vuosien saatossa. Kyselyn vastaajista 63 prosenttia piti ongelmien ennaltaehkäisyä tärkeimpänä syynä kattoremontille.

– Esimerkiksi kattotarkastukset ovat tärkeä osa ennakoivaa ylläpitoa. Rakennuksen tekniikka ja pinnoitteet, kuten kattopinnoite, ovat kuluvia osia ja niiden käyttöikä on rajallinen. Onkin tärkeää varautua ajoissa tarvittaviin peruskorjauksiin, kuten kattoremonttiin, märkätilojen uudistamiseen tai talotekniikan uusimiseen. Huolellisella ja suunnitelmallisella ylläpidolla voidaan ehkäistä vahinkoja ja välttyä kustannuksilta, jotka eivät välttämättä kuulu vakuutuksen korvauksen piiriin, kertoo Ifin rakennusvahinkotiimin esihenkilö Martin Nilsson.

Kyselyn toteutti Kattokeskuksen toimeksiannosta Norstat syyskuussa. Otannan koko oli 1 000 vastaajaa ja se koostui omakotitalojen omistajista. Vastaajat edustavat suomalaisia omakotitaloasujia valtakunnallisesti.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)