Tutkimusprojektissa selvitetään, miten kaupunkiympäristö vaikuttaa petoeläinten, kuten kettujen, mäyrien ja supikoirien, käyttäytymiseen. Tutkimus toteutetaan käyttäytymiskokeina eteläsuomalaisilla yksityispihoilla. Nyt haetaan mukaan uusia pihoja ja kohteita ensi kesän kokeisiin, joissa kartoitetaan pihoilla vierailevia eläinlajeja ja niiden käyttäytymistä.

Kaupungeissa elää yhä enemmän eläimiä, jotka pystyvät sopeuttamaan käyttäytymistään ihmisten läheisyydessä ja kohdatessaan erilaista ihmistoimintaa, kuten liikennettä. Tämän tottumisen ansiosta eläimet oppivat hyödyntämään niille aiemmin outoja ravintolähteitä tai pesä- ja suojapaikkoja.

Ihmisiin tottuneet kaupunkieläimet käyttäytyvät usein rohkeammin kuin maaseudulla elävät lajitoverinsa. Tästä voi olla haittaakin, jos eläimet esimerkiksi etsivät ruokaa roska-astioista tai ovat liian läheisessä kanssakäymisessä lemmikki- ja kotieläinten kanssa.

– Kielteiset kokemukset kaupungeissa elävistä petoeläimistä voivat herättää kaupunkilaisissa turhautuneisuutta ja pelkoakin. Siksi on tärkeää ymmärtää, miten kaupunkiympäristö muuttaa petoeläinten käyttäytymistä. Tieto kaupunkieläinten elintavoista auttaa ehkäisemään konflikteja ihmisten, lemmikkien ja villieläinten välillä, väitöskirjatutkija Mélissa Gagniere sanoo tiedotteessa.

Tutkimusprojektissa selvitetään, miten kaupunkiympäristö muuttaa eläinten käyttäytymistä ja verrataan kaupunkieläinten ja maaseudulla tai metsissä elävien villieläinten elintapoja.

Gagniere on toteuttanut eläimille käyttäytymiskokeita yksityispihoilla ja metsissä eri paikkakunnilla Lounais- ja Etelä-Suomessa jo kahtena aikaisempana kesänä. Tähän asti kokeita on tehty yli sadalla piha- tai metsäalueella eri puolilla eteläistä Suomea, esimerkiksi Turussa, Tampereella ja Helsingissä sekä Turun lähikunnissa, kuten Maskussa, Kaarinassa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa.

Tutkimus jatkuu taas kesällä, ja nyt tutkimukseen etsitään mukaan uusia pihoja ja metsäalueita eri puolilta Etelä- ja Lounais-Suomea.

Käyttäytymiskokeessa tutkitaan eläinten käyttäytymistä pihoille ja metsään sijoitettavilla ruokintasyöteillä, jotka on suunniteltu houkuttelemaan kettuja, mäyriä ja supikoiria. Ruokasyötit saattavat houkutella myös hirvieläimiä, oravia, siilejä tai lintuja. Kokeessa pihoille ja metsiin sijoitetaan eläinten kulkureitille eläimille outoja esineitä tai pintoja, joihin asetettujen syöttien kulutusta seurataan riistakameralla kokeen keston ajan.

Kokeella tutkitaan, miten rohkeasti tai uteliaasti eläin esineitä ja pintoja lähestyy päästäkseen käsiksi ruokapalkintoon. Eläin tulkitaan rohkeaksi tai uteliaaksi, jos se liikkuu rohkeasti pinnalla tai esimerkiksi yrittää nostaa laatikon kantta. Arka eläin yleensä tyytyy kiertelemään varovaisena ruokinnan ympärillä.

Tutkimukseen osallistuvat pihojen omistajat saavat omalta pihaltaan kuvatut riistakameravideot itselleen kokeiden päätyttyä.

Tutkimuksesta kiinnostuneita pyydetään ehdottamaan pihojaan ja metsäkohteitaan mukaan seuraaviin käyttäytymiskokeisiin, joita järjestetään kesä–syyskuussa 2026. Mukaan voi ilmoittautua alla olevalla lomakkeella, jossa kerrotaan myös lisätietoja tutkimuksesta.

Tutkimusta rahoittaa Turun kaupunkitutkimusohjelma.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)