Tontti on ollut yli 80 vuotta tyhjillään jokirannassa kaupungin ytimessä. Nyt sille haetaan uutta käyttöä hankekehityskilpailulla. Hämähäkkitonttina se on tunnettu vasta noin 30 vuotta. Outi Sarjakoski toteutti vuonna 1995 tontin kallioseinämään Network-ympäristötaideteoksen. Kallioon louhitun aukon reunaan ilmestyi hämähäkinverkko. Sen jälkeen tontista on puhuttu yleisesti Hämähäkkitonttina. Se ei ole virallinen nimi.

Tontti on pääsääntöisesti ollut parkkipaikkana. Tällä hetkellä se on Fuugan työmaan käytössä mutta se vapautuu vuoden lopussa. Selvää on, ettei tontille tule asuntoja, eikä se jatka parkkipaikkana.

– On jotenkin nurinkurista, että yksi kaupungin halutuimmista tonteista on tuommoisessa tilassa, sanoo kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.

– Periaatepäätös tarkoittaa, että sitä lähdetään kehittämään rakentamiseen.

Tontti kiinnostaa mutta Turun kaupungilla ei ole koskaan ollut omia suunnitelmia tonttia varten.

– Hankekehityskilpailulla haetaan toteuttajakandidaatilta kehitysideaa tontille, summaa kaupunkikehitysjohtaja Timo Lappi.

Kun louhinta aloitettiin vuonna 1939, tontille piti nousta Turun yliopiston kirjasto. 1980-luvulla tontille kaavailtiin Suomen Pankin konttoria. Tarjolla on ollut myös kongressi- ja musiikkitaloa ja sisähuvipuistoa mutta mikään niistä ei ole edennyt.

Hintsasen mukaan uusia ideoita on putkahtunut keskimäärin yksi vuodessa viimeisen 20 vuoden aikana. Nyt haetaan pysyvää käyttötarkoitusta ja toteutusta. Kaupunginhallituksen periaatepäätös ei rajaa käyttötarkoitusta mutta eniten tarjokkaita on ollut vuosien varrella hotelleista. Sellaisen toteuttaminen on myös nyt kaikkein todennäköisintä.

– Kaikkein eniten on esitetty hotellisuunnitelmia, kertaa Hintsanen historiaa.

– Se on varmasti yksi hyvä vaihtoehto, arvelee Lappi.

– Korkeatasoinen majoitus puuttuu (kaupungista), myöntää elinvoimajohtaja Vesa Palander ja muistuttaa, että Turussa vajaat tuhat majoituspaikkaa vähemmän kuin Tampereella.

Hotelli tai ei, tontille halutaan myös jotain sellaista, joka on avointa ja palvelee kaikkia kaupunkilaisia.

– Se voi olla hotellin ravintola, näyttelytila tai kylpylän käyttöä, pohtii Hintsanen.

Tontin koko on noin 1 500 neliömetriä. Se ei oikeastaan ole tontti ollenkaan, vaan osa Samppalinnanpuistoa. Yleiskaavassa se on keskustatoimintojen aluetta.

– Ilmapiiri on, että merkittävästi enempää (kalliota) ei saisi louhia, toteaa Hintsanen.

Se ei sulje pois käytäviä, teknisiä tiloja, yhteyksiä maauimalaan tai vähäisiä pysäköintiratkaisuja.

Hankekehityskilpailu on tarkoitus toteuttaa keväällä. Päätöksiä on luvassa vuoden lopulla. Sen jälkeen käynnistyy asemakaavaprosessi. Toiveena on, että valmista olisi jo ennen juhlavuotta 2029.

Kaupunki voi myydä tontin tai vuokrata sen. Tontin kehittäminen ei tällä kertaa ole menoerä vaan tuottaa tuloja muodossa tai toisessa.

Lasse Virtanen