Viime kesänä uimarannoilla tapahtui poikkeuksellisen paljon kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ja vakavia vaaratilanteita. Tukes korostaa rantavalvonnan, vesiturvallisuustaitojen ja rantaolosuhteiden merkitystä turvallisuuden parantamisessa.

Tukes on selvittänyt viime kesänä julkisilla uimarannoilla tapahtuneita hukkumisia ja vakavia vaaratilanteita. Aineistona oli 66 onnettomuutta, joista 13 johti yhden tai useamman ihmisen kuolemaan ja 53 tapauksessa henkilö pelastettiin tai saatettiin pois vedestä.

Selvitys koski julkisia uimarantoja, jotka ovat kulutuspalvelulain mukaisia palveluja ja Tukesin valvonnan piirissä. Selvityksen havainnot kohdistuvat erityisesti uimataitoon ja vedessä turvallisesti toimimiseen sekä rantavalvontaan ja uimarantojen olosuhteisiin.

– Yksittäistapauksina jokainen näistä onnettomuuksista olisi voitu estää. Laajempana kokonaisuutena ne toivottavasti havahduttavat siihen, mitä kukin meistä voisi vielä tehdä rantaturvallisuuden parantamiseksi, avaa Tukesin johtava asiantuntija Mervi Murtonen tiedotteessa.

Tukes antaa viisi suositusta uimarantojen turvallisuuden parantamiseksi. Uimataito on keskeinen vesiturvallisuustaito. Jokaisen rannallakävijän uimataidon vahvistaminen on tärkein yksittäinen keino ehkäistä hukkumisia.

Pelkkä uimataito ei riitä. Vesipätevyyteen kuuluvat myös veden vaarojen ymmärtäminen, omien taitojen realistinen arviointi sekä turvallinen toiminta vedessä. Puutteet vesipätevyydessä johtavat usein vakaviin vaaratilanteisiin ja hukkumisiin.

Rantavalvonta pelastaa ihmishenkiä. Viime kesänä rantavalvojien toiminta ehkäisi useita vakavia onnettomuuksia. Tukes kannustaa kuntia lisäämään valvottujen uimarantojen määrää ja kehittämään rantavalvojien työn edellytyksiä.

Uimarantojen olosuhteilla on suuri merkitys turvallisuudelle. Äkkisyvien kohtien ja rakenteellisten vaaratekijöiden poistaminen ja selkeästi rajatut uintialueet helpottavat valvontaa ja vähentävät riskejä.

Uimarantojen ylläpitäjien on huolehdittava lakisääteisistä velvoitteistaan. Uimarannan ylläpitäjän pitää noudattaa kulutuspalvelulain vaatimuksia ja huolehtia rannan turvallisuudesta. Tähän kuuluu rannan riskien arviointi, rantavalvonnan tarpeen arviointi, käyttäjien tiedottaminen turvallisuusasioista sekä onnettomuuksien kirjaaminen.

Tukesin selvitys osoittaa, että nopea reagointi on ratkaisevaa erityisesti lasten vaaratilanteissa. Kuolleista suurin osa oli aikuisia, mutta vedestä pelastetuista henkilöistä valtaosa oli lapsia.

Selvityksessä tunnistettiin 19 vaaratilannetta, joissa lapsi oli vaarassa hukkua vanhempien tai muiden huoltajien poissaolon tai muun laiminlyönnin seurauksena. Näissä tilanteissa sivullisten tai rantavalvojien nopea toiminta pelasti lapsen hengen. Esimerkiksi eräässä onnistuneessa pelastustehtävässä rantavalvoja pelasti laiturin syvältä puolelta kaksi uimataidotonta lasta, jotka oli jätetty rannalle ilman huoltajaa.

Onnettomuuksissa kuolleista henkilöistä useimmat olivat miehiä, kun taas lievemmissä vaaratilanteissa uhreina oli suunnilleen yhtä paljon miehiä ja naisia. Kahdessa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa sekä useissa vaaratilanteissa oli osallisena useampi kuin yksi henkilö.

Tukes ei ole tutkinut yksittäisiä kuolemantapauksia tai onnettomuuksia, vaan niiden tutkinnasta on vastannut poliisi. Tukesin selvitys perustuu useista eri lähteistä koottuun aineistoon. Tämä osoittaa, että kokonaiskuvaa uimarantojen turvallisuudesta on vaikea hahmottaa, koska tieto onnettomuuksista on hajallaan eri lähteissä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)