Suomalaiset saivat yli 7,5 miljardin euron edestä perintöjä vuonna 2022. Perintöinä siirtyi yli 30 prosenttia enemmän varallisuutta kuin neljä vuotta aiemmin. Suurimmat perinnöt jaetaan Uudellamaalla, minkä lisäksi maakunta saa ”muuttovoittoa” muualta Suomesta. Kyselyn mukaan viisikymppiset odottavat suurimpia perintöjä.

Tilastokeskus kertoi marraskuun lopulla, että 162 000 suomalaista sai perintöä vuonna 2022. Perintöjen mediaani oli 15 300 euroa, ja perinnönsaajista noin 43 prosenttia sai maksettavakseen perintöveroja. Tilastoja perinnöistä julkaistaan noin kolmen vuoden viiveellä, koska perintöjen verotuksessa voi kestää 2–3 vuotta kuolemasta.

LähiTapiola Varainhoidon ekonomisti Hannu Nummiaro laskee, että vuonna 2022 jätettiin perintöjä ja annettiin lahjoja jo yli kymmenen miljardin euron edestä.

– Perintöjä on tilastoitu vasta vuodesta 2017, jolloin suomalaiset perivät 6,6 miljardia euroa. Silloin summaa kuitenkin pönkittivät yksittäiset jättiperinnöt, sillä heti seuraavana vuonna perintöjen määrä laski 5,7 miljardiin. Sen jälkeen perintöinä on siirtynyt vuosi vuodelta enemmän varallisuutta: uusimmassa tilastossa jopa yli 30 prosenttia enemmän kuin neljä vuotta aiemmin, Nummiaro kertoo tiedotteessa.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan perinnöt ovat suurimpia Uudellamaalla. Vuonna 2022 keskimääräinen perintö Uudellamaalla oli noin 70 700 euroa, eli noin 52 prosenttia isompi kuin maassa keskimäärin. Uusimaalaisten perinnöt olivat niin suuria, että maakunnan lisäksi maan keskiarvon ylittivät vain Ahvenanmaa (67 000 euroa) ja Varsinais-Suomi (49 000 euroa). Perinnöt olivat pienimpiä Kainuussa (26 900 euroa) ja Lapissa (26 300 euroa).

– Suurimmat perinnöt jaetaan Uudellamaalla, mutta sen lisäksi maakunta saa myös ”muuttovoittoa” muualta Suomesta. Tämä johtuu tietysti siitä, että Uudellamaalla asuu verrattain paljon nuorta väkeä, jotka ovat kotoisin toisaalta. Maakunnan osuus jätetyistä perinnöistä on noin 37 prosenttia, mutta saaduista perinnöistä jopa 44 prosenttia. Uusimaa saa siis joka vuosi seitsemän prosenttiyksikköä kokoaan suuremman osan perintökakusta, Nummiaro havainnollistaa.

Tutkimusyhtiö Verian kysyi LähiTapiolan toimeksiannosta noin tuhannelta suomalaiselta, kuinka paljon he arvioivat saavansa perintöä koko elämänsä aikana eli kuinka paljon he ovat saaneet perintöä ja kuinka paljon he arvioivat saavansa sitä tulevaisuudessa. Saatujen perintöjen keskiarvo oli noin 52 000 euroa ja arvio tulevista perinnöistä noin 55 000 euroa. Kyselytutkimuksen vastaajat edustivat Manner-Suomen aikuisväestöä.

– Kantansa kertoneista vastaajista joka toinen sanoi saaneensa perintöä, mutta jopa kaksi kolmesta odotti saavansa sitä tulevaisuudessa. Eli vaikka perintöjen keskikoko ei juuri kasvaisikaan, tulee niitä entistä useammalle. Lähivuosina on itse asiassa odotettavissa, että perintöjen arvot laskevat väliaikaisesti, koska korona ei enää aiheuta merkittävää ylikuolleisuutta ja toisaalta asuntojen hinnat ovat tulleet alas. Sitten voidaan odottaa uutta nousua kohti vuotta 2044, jolloin perinnönjakojen määrän pitäisi olla huipussaan väestöennusteen mukaan. Asuntojen hinnatkin palaavat luultavasti nousu-uralleen ja sijoittamisen yleistyessä myös rahoitusvarallisuus tuottaa enemmän, mikä nostaa sekin perintöjen arvoa, Nummiaro arvioi.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä odotukset elinkaaren aikaisista perinnöistä olivat suurimmillaan 44–54-vuotiailla, joista moni on suurten ikäluokkien lapsia.

– Suuret ikäluokat ovat eläneet suurta kasvun aikaa Suomen taloudessa, ja he ovatkin varallisuustilastoissa rikkain sukupolvi. Koska nykyiset viisikymppiset ovat pääasiassa heidän lapsiaan, tuntuvat odotukset suurista perinnöistä perustelluilta. Viisikymppiset ovat itsekin päässeet nauttimaan nousukauden hedelmistä ennen nykyistä nollakasvun aikaa, vaikka osa heistä tulikin työelämään 1990-luvun pankkikriisin aikana ja sai siten hitaamman lähdön työuralleen.

Kyselyn nuorimmat vastaajat odottivat selvästi pienempiä perintöjä kuin viisikymppiset – siitäkin huolimatta, että heidän pitäisi aikanaan periä myös suurten ikäluokkien suuret perinnöt. Kyselytulosten valossa perintöjen ”ketjukirje” näyttää siis katkeavan. Nummiaro tunnistaa tähän useita syitä.

– Voi olla, että nuoret eivät luota siihen, että asuntojen ja kiinteistöjen reaaliarvo säilyisi pitkän päälle etenkään syrjäseuduilla. Ne kuitenkin muodostavat noin puolet nykyisistä ja tulevista perinnöistä. Toisaalta nuoret saattavat ajatella, että heidän vanhempansa elävät pitkään ja käyttävät rahoja itse eläkkeellä – joko nopeasti kehittyviin ja kalliisiin hoitoihin tai ihan vaan mukavaan elämään. Ehkä tuloksissa näkyy myös keskustelu vanhusten varallisuuden käytöstä hoivan kustantamiseksi, Nummiaro pohtii.

Yksi syy voi olla, että perintöjä on yksinkertaisesti hankala arvioida useamman sukupolven päähän.

– Varmaan aika harva nuorempi henkilö tietää, kuinka paljon hänen vanhemmillaan tai varsinkaan isovanhemmilla on säästöjä tai sijoituksia tai mikä on vaikkapa vaarin omistaman metsäpalstan arvo. Eihän näistä asioista juuri kahvipöydissä puhuta, vaikka ehkä kannattaisikin, ekonomisti pohtii.

Nummiaro pitää hyvänä sitä, etteivät nuoret laske liikaa perintöjen varaan.

– Perintö saadaan yleensä kuusikymppisenä, mikä varmasti tuntuu monelle nuorelle aika kaukaiselta. Epävarmuutta hälventääkseen yhä useampi heistä on alkanut sijoittamaan, ja se on erittäin positiivinen uutinen. Silloin taloudellinen varautuminen on omissa hyppysissä – ei epävarman perintökortin varassa.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 049 henkilöä 12.–19. syyskuuta. Vastaajat edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnissa asuvat. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa koko aineiston tasolla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)