Varvintorin ympäristö on Niko Sjöholmille tuttu vuosien ajalta. Pari vuotta sitten Sjöholm valmistui Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian elokuva-alan opinnoista käsikirjoittamiseen ja ohjaamiseen erikoistuneena. Varvintorin miljöö on tuonkin jälkeen ollut läheinen. Tänä vuonna Sjöholm aloitti taideakatemiassa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Taiteen uudet kontekstit -opintolinjalla.

– Tykkään tästä Taideakatemian Linnankadun kampuksesta ja sen ympäristöstä tosi paljon. Se, että tällainen vanha tehdasmiljöö on muunnettu taideopetukseen, tykkään siitä symboliikasta ihan pirusti, Sjöholm sanoo.

Taideakatemian ympäristö vetoaa häneen muutenkin.

– Tässä on Aurajoki ihan vieressä ja kaikenlaista muutakin. Tulen tänne muutenkin mielelläni tekemään hommia, koska täällä on niin rauhallista. Tämä on mukava toinen koti, hän kuvailee.

Varvintori on urbaania ympäristöä, mutta muuten Sjöholmin ajatukset ovat viime aikoina olleet luonnonläheisemmissä maisemissa. Keskeinen syy tähän on Sjöholmin ensimmäinen pitkä elokuva Runonveistäjä, josta tulee myös Sjöholmin opinnäytetyönsä.

– Luonto on tärkeä osa elokuvaa. Siinä päähenkilö jättää oravanpyörän ja lähtee pois. Haluan herättää katsojan pohtimaan omaa luontosuhdettaan, Sjöholm kertoo.

Monen muun tavoin Sjöholm muistaa korona-ajasta sen, kun suomalaiset lähtivät viettämään aikaa luonnon pariin. Mutta ihmiset kollektiivisesti tulivat myös nopeasti pois luonnosta, kun maailma palasi entisille urilleen.

– Korona-ajassa se oli hienoa, kun ihmiset menivät sinne luontoon, mutta välillä tuntuu siltä, että ihmisten joukkomuistin kesto on aika lyhyt, Sjöholm harmittelee.

Runonveistäjää kuvataan Turun seudulla ensi kevään ja kesän aikana. Ensi-iltansa elokuva saa joulukuussa 2026. Parhaillaan Sjöholm tekee suunnitelmia kuvauspaikkojen suhteen.

– Kuvauspaikkasuunnitelmat ovat jo aika pitkällä, mutta lopulliset kuvauspaikat etsitään tammikuussa. Yksi kuvauspäivä on Helsingissä, koska haluan, että elokuvan alussa ollaan suuressa kaupungissa. Muita kuvauspaikkoja ovat esimerkiksi Ruissalo, Ylänne ja Kemiönsaari. Tarkoitus on luoda illuusio siitä, että päähenkilö on kaukana kaikesta keskellä koskematonta metsää, Sjöholm sanoo.

Runonveistäjän päähenkilönä nähdään Johanna Tilus ja sivuosissa Reidar Palmgren sekä Elise Celestia. Palmgrenin kaltaisen meritoituneen näyttelijän esiintyminen alaa vielä opiskelevan elokuvassa ei ole ainutkertaista, mutta harvinaista se on.

– Palmgren päätyi sivuosaan ihan normaalin avoimen castingin kautta. Rooleihin haki noin 50 ihmistä, Sjöholm kertoo.

Ilkka Lappi