Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksestä, joka tavoitteena on ehkäistä sosiaaliturvan tahallista väärinkäyttöä ja vähentää sosiaaliturvan virheellisiä maksuja sekä edistää Kelan tiedonvaihtoa. Lausuntoja voi antaa 28. tammikuuta asti.

Sosiaaliturvan väärinkäytöllä tarkoitetaan tahallista tai tarkoituksellista toimintaa, jolla henkilö pyrkii saamaan etuuksia, joihin hänellä ei ole oikeutta. Tällaista toimintaa voi olla esimerkiksi tilitietojen ja laskujen väärentäminen tai tosiasiallisen asuin- tai oleskelupaikan salaaminen tukien saamiseksi. Viime vuonna tutkintapyyntöön johtaneiden väärinkäytöksien yhteenlaskettu arvo oli noin 4,3 miljoonaa euroa.

– Väärinkäytökset lisäävät etuusmenoja, kuormittavat viranomaisia ja vähentävät kansalaisten luottamusta sosiaaliturvajärjestelmään. On kestämätöntä, että esimerkiksi tiliotteita väärentämällä tai vääriä osoitetietoja antamalla huijataan Kelalta etuuksia ja hyväksikäytetään heikoimpien turvaksi tarkoitettua etuusjärjestelmää. Väärinkäytösten ehkäisemisellä on mahdollisuus säästää ainakin viisi miljoonaa ja mahdollisesti enemmänkin, sillä kyse on piilorikollisuudesta, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo tiedotteessa.

Etuutta voidaan maksaa virheellisesti myös muista kuin väärinkäytökseen liittyvistä syistä, kuten viranomaisen toiminnan tai puutteellisten tietojen vuoksi. Virheellisten maksujen vähentäminen on tärkeää, koska virheellisiä maksuja ei aina saada perittyä takaisin. Vuonna 2024 virheellisiä maksuja perittiin takaisin noin 110 miljoonaa euroa.

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi toimeentulotuesta annettua lakia, yleisestä asumistuesta annettua lakia, eläkkeensaajan asumistuesta annettua lakia, pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annettua lakia ja sairausvakuutuslakia.

Esityksessä ehdotetaan, että jatkossa Kela voisi asiakkaan luvalla saada tiedon asiakkaan taloudellisesta tilanteesta suoraan pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän kautta. Tilien salaaminen ei enää olisi mahdollista, koska Kela saisi muutoksen myötä tiedot asiakkaiden olemassa olevista tileistä ja voisi tämän tiedon perusteella vaatia tarvittavat selvitykset tilitapahtumista joko asiakkaalta itseltään tai asiakkaan luvalla pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän kautta. Kela voisi luottaa pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän kautta saatujen tietojen muokkaamattomuuteen. Asiakkaan itse toimittamien tietojen osalta Kelalla olisi nykyiseen tapaan oikeus tarkistaa tiedot mahdollisen väärennysepäilyn yhteydessä.

Kela käyttää jo nykyisin tilitapahtumatietoja etuuspäätöksien tekemisessä, mutta asiakkaat toimittavat tarvittavat tiliotteet Kelalle pääsääntöisesti itse. Tällä hetkellä henkilökohtaisia tietoja asiakkaan taloudesta välitetään myös sähköpostilla Kelan ja pankkien välillä, joten suora yhteys pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmään yksinkertaistaisi hakuprosessia ja lisäisi tietoturvallisuutta.

Ehdotuksen mukaan asiakas valitsisi itse tilitapahtumatietojen toimitustavan. Halutessaan asiakas voisi toimittaa Kelan pyytämät tiliotteet itse, kuten nykyisin on tapana. Mikäli asiakas valitsisi tietojen toimitustavaksi sähköisen kyselyn, helpottaisi se merkittävällä tavalla hänen asiointiaan Kelan kanssa. Sähköisen kyselyn avulla tiliotteiden toimittamiseen liittyvät hakemisen työvaiheet jäisivät hakijalta kokonaan pois ja hakemuksen käsittelyaika lyhenisi.

Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että perustoimeentulotuen käsittelijällä olisi oikeus pyytää väärinkäytösepäilyä koskevissa tilanteissa tietoja toimeentulotuessa huomioitavista menoista suoraan laskuttajalta. Muutoksella pyritään puuttumaan tilanteisiin, joissa asiakas väärentää laskujaan saadakseen enemmän tukea.

Kela-taksien toistuviin väärinkäytöksiin puututtaisiin antamalla Kelalle oikeus luovuttaa vakuutettuja koskevia henkilötietoja matkojen yhdistelyä suorittavalle tilausvälityskeskukselle. Kela-taksien väärinkäyttämisellä tarkoitetaan Kelan korvaaman taksin käyttämistä muuhun kuin terveydenhuollon matkoihin. Toistuvasti Kela-takseja väärinkäyttävien suorakorvausoikeutta rajoitettaisiin. Tällöin asiakas maksaisi taksimatkan itse ja hakisi jälkikäteen korvauksen Kelalta.

Kelassa tehdään säännöllisesti havaintoja tapauksista, joissa etuutta hakevan perheenjäsenen väestötietojärjestelmän mukainen osoite on merkitty noutopostiosoitteeseen (poste restante) pitkiksi ajoiksi, vaikka henkilöt tosiasiassa asuvat samassa osoitteessa. Tällaisen toiminnan tavoitteena on, että puolison työtulot eivät vaikuttaisi perheelle maksettaviin etuuksiin. Toimeentulotuen saaja voi asua myös ulkomailla, jolloin hänellä ei ole oikeutta Suomesta maksettavaan tukeen. Näistä syistä esitysluonnoksessa tarkennettaisiin myös toimeentulotuen hakijan velvollisuutta antaa Kelalle todenmukainen ja ajankohtainen tieto asuin- ja oleskeluosoitteestaan.

Esitysluonnoksella tarkennettaisiin Kelan tiedonsaantioikeuksia, jotta Kela voisi jatkossa saada etuushakemuksen liitteeksi tarkoitetut lääkärinlausunnot ja todistukset nykyistä sujuvammin Kannan kysely- ja välityspalvelun kautta. Tämä tavoite ei liity väärinkäytöksiin, vaan kyse on Kelan toimeenpanon tehostamisesta ja toimintakulujen säästämisestä.

Ehdotetut muutokset perustuva pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan Kelan myöntämien tukien osalta tehostetaan tietojenvaihtoa väärinkäytösten estämiseksi.

Kelan tiedonsaannin parantamisen tavoitteena on ennaltaehkäistä etuuksiin kohdistuvia petos- ja väärennysrikoksia. Muutoksilla helpotettaisiin etuuden hakijoiden asiointia Kelassa sekä tehostettaisiin ja nopeutettaisiin etuuskäsittelyä. Tiedonvaihdon kehittäminen lisäisi myös tietoturvallisuutta, koska jatkossa asiakkaiden henkilökohtaisia tietoja ei enää tarvitsisi välittää sähköpostilla. Uudistuksella tavoitellaan viiden miljoonan euron vuosittaisia säästöjä julkiselle taloudelle.

Lakien on tarkoitus tulla pääosin voimaan 1.3.2027. Toimeentulotuen ilmoitusvelvollisuutta ja Kelan tiedonsaantioikeutta koskevat muutokset tulisivat voimaan 1.9.2027. Kela-taksien väärinkäyttöä koskevat muutokset tulisivat voimaan 1.9.2027.

Annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelussa sekä hankkeen sivuilla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)