40 prosenttia työssäkäyvistä tekee sivutöitä
Peräti 40 prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista tekee sivutöitä. Tämä selviää Suomalainen työ ry:n teettämästä Työelämäindeksi -selvityksestä. Sen toteutti tutkimusyhtiö nSight ja siihen vastasi yli 3 200 työelämässä mukana olevaa 16–67-vuotiasta suomalaista.
Yleisin syy sivutöiden tekemiselle on raha. 36 prosenttia vastaajista kertoo hakevansa sivutöillä lisätienestejä. Osa joutuu tekemään useampaa työtä pakon edessä, osa taas kerätäkseen lisäansioita. Pieni osa vastaajista haluaa tienata ylimääräistä sijoittamista varten.
Toiseksi yleisin syy (30 prosenttia) sivutöiden tekemiselle on uuden oppiminen ja elämänlaadun parantaminen.
– Sivutyöt kertovat paljon nykytyöelämästä. Niitä ei tehdä ainoastaan rahan takia, vaan sivutöitä tekevät ovat rohkeita osaamisen kehittäjiä, jotka haluavat hyödyntää taitojaan ja tuoda elämäänsä merkitystä, usein harrastuksen kautta. Tämä ilmiö piirtää kuvaa aktiivisesta ja uteliaasta työtekijästä, joka etsii uusia tapoja yhdistää intohimo ja työ, sanoo Suomalainen työ ry:n tutkimuspäällikkö Jokke Eljala tiedotteessa.
Sivutöiden tekeminen liittyy selvästi elämänvaiheeseen. Se on yleisintä uransa alussa olevilla nuorilla, jotka etsivät vielä polkuaan, hakevat kokemusta eri aloilta ja tarvitsevat lisätienestejä. Sivutöiden tekeminen on yleistä myös yksinhuoltajaperheissä.
Toisaalta myös johtavassa asemassa olevat työelämässä pidempään olleet konkarit tekevät sivutöitä.
– Heillä se saattaa olla esimerkiksi hallitustyöskentelyä tai mentorointia, Eljala valottaa.
Sivutöiden tekemisen uskotaan yleistyvän tulevaisuudessa. Siihen vaikuttaa teknologian nopea kehitys ja pelko siitä, että esimerkiksi tekoäly korvaa työpaikkoja ja -tehtäviä, jolloin epävarmuus omasta toimeentulosta ajaa sivutöiden pariin.
Toisaalta taas asenteet työelämää ja työnantajia kohtaan ovat muuttuneet. Moni uskoo yrittäjämäisen työnteon tavan olevan tulevaisuudessa nykyistä yleisempää.
– Tämä haastaa yritykset miettimään, kannattaako omiin työntekijöihin suhtautua kovin mustasukkaisesti, vai olisiko kaikkien kannalta hedelmällisempää, jos työntekijöiden annettaisiin tehdä sivuhommia nykyistä joustavammin, Eljala sanoo.
Verrattaessa sivutöitä tekevien vastauksia muiden vastauksiin, välittyy heistä työelämään varsin myönteisesti suhtautuva kuva. Sivutöitä tekevät kokevat oppivansa työssä muita enemmän, pitävät työtään merkityksellisempänä, uskovat teknologisen kehityksen luovan kasvua ja heillä on muita korkeampi halu toimia esihenkilönä.
– Sivutyöläisistä hahmottuu varsin valoisa ja tulevaisuuteen uskoa luova joukko. Se ei ehkä vastaa sitä mielikuvaa, joka meillä heistä yleensä on. Toki moni nuori ja pienituloinen yksinhuoltaja joutuu tekemään kahta tai useampaa työtä vasten tahtoaan, mutta paljon on myös niitä, joille monentyyppiset työt tuovat sisältöä elämään ja mahdollistavat uuden oppimisen, Eljala sanoo.
Eljalan mukaan sivutöitä tekevien joukko on varsin monipuolinen ja laaja ja heidän määränsä on kasvussa.
– Nyt pitäisi pohtia, tukevatko yhteiskuntamme rakenteet sivutöiden tekemistä riittävästi. He ovat usein työelämän supertyyppejä, joista työnantajien kannattaisi pitää kiinni ja tukea sivutöiden tekemistä mahdollisimman joustavasti.
Suomalainen työ ry:n tilaamaan ja nSightin toteuttamaan selvitykseen vastasi 3 243 työelämässä olevaa 16–67-vuotiasta suomalaista. Aineisto kerättiin huhti–joulukuussa.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)


















