Kunnille haluttiin lisää työkaluja vaikuttaa työttömyyden kustannuksiin. Luotiin työllisyysalueet, jotka täyttävät kohta vuoden. Tiedossa oli, että työttömyyden kustannukset nousevat mutta nousu piti kompensoida kunnille.

Lopputulos on se, että työttömyys maksaa Turulle tänä vuonna 36 miljoonaa euroa ja Turun työllisyysalueelle 54,7 miljoonaa euroa. Menot ylittävät tänä vuonna Turun kaupungin osalta 5,7 miljoonalla euron valtion kompensaation.

Työttömyyden kasvu lisää kustannuksia. Menojen kasvu onnistuttiin arvioimaan melko hyvin, sillä Turun työttömyysmenoiksi budjetoitiin 33,5 miljoonaa euroa. Toteuma on 36 miljoonaa euroa.

Turun työllisyysalue on iso ja erilainen kuin muut. Se on hallinnollisesti monimutkainen, sillä toimivaltaa on delegoitu toiminta-alueen kunnille.

– Rahaa siirrellään edestakaisin kuntien ja työllisyysalueen välillä, luonnehtii työllisyyspalvelujohtaja Jukka Varonen.

Työtä hankaloittaa myös se, että työllisyysalueiden on pakko käyttää KEHA-keskuksen tietojärjestelmiä, jotka ovat keskeneräisiä.

– Järjestelmät eivät tue riittävästi toimintaa ja lisäävät manuaalista työtä, luonnehtii Varonen.

Uudistus on siitä huolimatta Varosen mukaan käynnistynyt onnistuneesti. Työtä teettää se, että asiakasmäärät ovat kasvaneet. Virkailijoilla on enemmän asiakkuuksia hoidettavana kuin oli suunniteltu. Ajatuksena oli, että Turussa virkailijalla olisi keskimäärin 150 asiakasta, nyt heitä on 180. Vaihteluväli on Turussa 120–280.

– Työttömyysturvalausuntojen määrän kasvu on vienyt työresurssia muun muassa työnvälitystehtävistä.

Varonen näkee työllisyysaluemallissa edelleen puutteita. Rahoitus on niin sanotusti kannustavaa mutta lainsäädäntö ei ole, vaan se on hyvin yksityiskohtaista. Se vakioi palveluprosessit kaikille samanlaisiksi. Jokaiselle tarjotaan keskikoon paitaa, vaikka joku pärjäisi pienemmällä ja toinen vaatisi isomman.

– Työnvälitys on yksityiskohtaisesti määriteltyä. On ylipalvelua ja alipalvelua, kun kaikkia kohdellaan samalla tavalla.

Ongelmia on yhä ratkaistavaksi mutta jotain on jo saatu aikaan. Vuodenvaihteessa oli harkinnanvaraisia kulukorvauksia jonossa lähes 3 000. Jono oli noin vuoden mittainen.

– Se on kurottu umpeen.

Ajantasainen palvelusuunnitelma puuttui lähes 60 prosentilta asiakkaista. Tilannetta on saatu korjattua. Kotoutumisasiakkuuksissa oli puolen vuoden jono. Palkkatukimaksatukset olivat viivästyneet. Jonot on nyt purettu.

– Uusia toimintamalleja on kyetty kehittämään. Ensi vuosi on jo normaali, arvioi Varonen.

Turku käynnistämässä uuden työllisyyspalvelujohtajan haun, sillä Varonen jää eläkkeelle ensi keväänä.

– Aika mielenkiintoinen tehtävä. Tapahtuu niin paljon. Tykkään työstä, jossa on vahva muutosvaihe. On kiirettä ja ongelmia mutta mielenkiinto pysyy yllä.