Suomessa lasten koulupolkuja määrittävät yhä enemmän esimerkiksi perheiden taloudellinen tilanne ja se, mille paikkakunnalle ja mihin päin Suomea lapsi sattuu syntymään.

Koulu ei tasoita lasten taustoista johtuvia eroja niin hyvin kuin ennen. Lapsen osaamiseen ja koulupolkuun vaikuttaa esimerkiksi perheen taloudellinen tilanne ja se, mille paikkakunnalle lapsi sattuu syntymään. Lapsiasianeuvottelukunta on syksyllä saanut tilannekatsauksen oppimisen tuen muutoksesta ja lasten yhdenvertaisesta oikeudesta koulutukseen.

Kansakunnan sivistys, laadukas koulutus ja vahva osaaminen ovat olleet Suomen menestyksen perusta. Olemme syystäkin ylpeitä Suomen koulujärjestelmästä ja siitä, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä koulussa ja opiskella niin pitkälle kuin haluaa. Signaaleja koulutuksen yhdenvertaisuuden heikentymisestä on viime vuosina kuitenkin tullut yhä enemmän. Lapsiasianeuvottelukunta sai tilannekuvaa asiasta syksyn kokouksissaan ja pohti keinoja eriarvoistumisen pysäyttämiseen.

Suomessa on viime vuosina tehty paljon erilaisia lainsäädännöllisiä uudistuksia koulutusjärjestelmään, puhumattakaan valtakunnallisista ja paikallisista kehittämishankkeista.

– Tiedämme varsin vähän koulutusuudistusten todellisista vaikutuksista. Emme siis tiedä edes sitä, onko uudistuksista ollut haittaa vai hyötyä. Kuntien toiminnan arviointi perustuu itsearviointiin, aluehallintovirastot valvovat vain kanteluiden perusteella ja tutkimukset eivät tarkastele tilannetta kovinkaan kattavasti. Se vähä, mitä koulutuksen yhdenvertaisuudesta tällä hetkellä tiedetään, aiheuttaa kuitenkin syytä huoleen, kertoo tutkimusohjaaja, KTT Hannu Karhunen Työn ja talouden tutkimuskeskus Laboresta tiedotteessa.

Suomessa lasten koulupolkuja määrittävät yhä enemmän esimerkiksi perheiden taloudellinen tilanne ja se, mille paikkakunnalle ja mihin päin Suomea lapsi sattuu syntymään. Heikosti toimeen tulevista perheistä tulevilla yläkoululaisilla on oppimisen arviointien ja Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan monella tavalla muita heikompi tilanne.

Yhtenä ratkaisuna koulutuksen eriytymiseen Suomessa on otettu käyttöön uusi oppimisen tuen malli perusopetuksessa. Se tuli voimaan tämän lukuvuoden alusta alkaen.

– Valtakunnallisia uudistuksia tehtäessä on erittäin tärkeää huomioida, että kunnilla on hyvin erilaiset lähtökohdat viedä läpi uudistuksia, kuten oppimisen tuen uudistusta. Vaarana onkin, että esimerkiksi kuntien valtionosuusleikkaukset heijastuvat suoraan varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen järjestämiseen, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen huomautti lapsiasianeuvottelukunnan keskustelussa.

Sote-uudistuksen jälkeen lasten ja nuorten palvelut ovat yksi kuntien tärkeimpiä tehtäviä ja samalla merkittävimpiä menoeriä. Kuntatalous on monessa kunnassa hankalassa jamassa ja esimerkiksi työttömyyden kasvusta aiheutuu kunnille tällä hetkellä arvioitua suurempia kustannuksia. Säästötoimien kohteeksi voikin entistä herkemmin joutua varhaiskasvatus ja perusopetus, millä voi olla kauaskantoisia seurauksia lasten ja perheiden tulevaisuuteen.

– Koulutuksen eriytyminen on tärkeä yhteiskuntapoliittinen kysymys, joka vaatii välittömiä toimia. Kielteinen kehitys voidaan vielä pysäyttää. Tilanteen seuraaminen eri puolilla Suomea riittävän kattavasti on välttämätöntä, jotta lasten yhdenvertaisuus voidaan turvata, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen korostaa.

– Koulutus on tärkeää myös koko Suomen tulevaisuuden kannalta. Koulutuksen yhdenvertaisuus ja korkea osaaminen ovat tärkeitä voimavarojamme. On meidän kaikkien etu, että niistä pidetään tiukasti kiinni.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)