Suomen talouskehitys on ollut alkuvuoden vaimeaa, mutta merkkejä käänteestä parempaan on jo kertynyt. Ennustamme bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 0,5 prosenttia ja kasvun kiihtyvän ensi vuonna 1,5 prosenttiin. Investoinneissa näkyy jo piristymistä, ja myös kulutuksen odotetaan kääntyvän vaiheittain kasvuun.

Kun pahimmat skenaariot kauppasodan eskaloitumisesta vältettiin, on Suomen talouskehityksessä alkanut näkyä merkkejä paremmasta. Yritysten luottamuksessa ja teollisuuden tilauksissa nähdään jo kasvua, eivätkä USA:n tullit ole lyhyellä aikavälillä aiheuttaneet ylitsepääsemätöntä harmia vientiteollisuudelle. Myös kesän aikana kertynyt korttidata antaa viitteitä kulutuksen asteittaisesta piristymisestä.

– Kuluttajien heikko luottamus on toistaiseksi pitänyt säästämisen korkeana ja kulutuksen matalana, mikä on painanut etenkin palvelusektorin ja kaupanalan työllisyyttä. Kuluttajien ostovoiman koheneminen on jatkunut tänä vuonna, kun laskenut korkotaso on alentanut lainanhoitomenoja entisestään ja hidastunut inflaatio pitää muut kulut kurissa. Odotammekin kulutuksen kääntyvän vaiheittain kasvuun, arvioi ekonomisti Juho Kostiainen tiedotteessa.

Vanhojen asuntojen kauppa on piristynyt tänä vuonna selvästi ja hintojen lasku on hidastunut. Asuntojen myyntiajat ovat kuitenkin edelleen pitkiä ja vuokramarkkinoilla käyttöasteet ovat matalia. Markkinoiden ylitarjonta pitääkin vuokrat ja hinnat vielä kurissa.

– Asuntojen ylitarjonta pitää rakentamisen edelleen jäissä. Lisäksi ensi vuodelle kaavaillut ARA-valtuuksien leikkaukset vähentävät aloituksia korkotuetuissa asunnoissa, jotka ovat vastanneet noin puolesta tämän vuoden asuinrakentamisesta. Rakentamisen käännettä joudutaankin odottamaan vuoteen 2027. Muut investoinnit ovat pitäneet ennakoitua paremmin pintansa kauppapoliittisesta epävarmuudesta huolimatta, ja datakeskukset, akkuhankkeet sekä julkiset infrahankkeet ovat olleet kasvussa, Kostiainen kertoo.

Suomen taloudelle ennustamme tänä vuonna 0,5 prosentin kasvua. Ensi vuonna odotamme kasvun kiihtyvän 1,5 prosenttiin, kun epävarmuuden väheneminen saa kulutusta ja investointeja liikkeelle. Vuodelle 2027 ennakoimme kahden prosentin kasvua, kun myös rakentaminen ja kansainvälisen talouden vahva veto alkaa jälleen tukea talouden kysyntää.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin solmimat kauppasopimukset ja Yhdysvalloissa saavutettu sopu tulevien vuosien julkistalouden hoidosta ovat pienentäneet talousennusteiden alasuuntaisia riskejä ja vähentäneet heiluntaa rahoitusmarkkinoilla. Missään huimassa vedossa maailmantalous ei kuitenkaan ole, mistä pitää huolen erityisesti kuluttajien heikko luottamus monessa maassa.

– On lähes mahdotonta ennakoida, milloin ja missä kuluttajien luottamus lähtee parantumaan ja ruokkimaan nykyistä kovempaa kulutuksen kasvua. Todennäköisintä tämä on euroalueella, jossa korona-aikaisia säästöjä on edelleen paljon käyttämättä, työmarkkina on vahva ja Saksan tuleva elvytyspolitiikka kiihdyttää kasvua. Asteittain piristyvä kasvu on yksi syy siihen, miksi odotamme Euroopan keskuspankin EKP:n pitävän ohjauskorot toistaiseksi nykytasoillaan. Jopa koronnostot ovat mahdollisia vuonna 2027, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu arvioi.

Yhdysvalloissa Trumpin tempoileva politiikka voi puolestaan lisätä kuluttajien säästämisaikeita, ja siellä talousindikaattorit ovatkin viime kuukausina yllättäneet pikemminkin alakanttiin. Erityisesti työmarkkinakehitykseen liittyy alasuuntaisia riskejä. Tähän Yhdysvaltojen keskuspankki Fed tulee ennusteemme mukaan reagoimaan yksittäisellä koronlaskulla syyskuussa. Sen jälkeen talouskehityksen odotetaan jälleen tasoittuvan ja Fedin päättävän laskut lyhyeen tullien nostaessa inflaatiolukuja.

Trumpin astuminen Fedin tontille on puhututtanut viime viikkoina markkinoilla.

– Olen ollut yllättynyt, miten rauhallisesti Yhdysvaltojen elinkeinoelämä ja rahoitusmarkkinat ovat tähän asti suhtautuneet Trumpin hallinnon toimiin, joilla tärkeiden instituutioiden roolia on romutettu ja niiden resursseja on vähennetty merkittävästi. Keskuspankin itsenäisyyttä selvästi rajoittaviin toimiin markkinat reagoisivat todennäköisesti paljon vahvemmin, Koivu arvioi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)