FM Tytti-Maria Uurasmaan väitöstutkimuksessa liikunta hidasti rintasyöpäkasvainten kasvua hiirillä, mutta vain jos eläimet juoksivat tarpeeksi. Myös pienemmästä liikunta-aktiivisuudesta todettiin olevan hyötyä, sillä se sai aikaan hoitoennustetta mahdollisesti parantavia muutoksia kasvainten aineenvaihdunnassa ja verenkierrossa ja esti syöpähoidossa käytettävien lääkeaineiden haitallisia sydänvaikutuksia.

Syöpäpotilaiden hoidossa yleisesti käytettävillä lääkkeillä eli kemoterapioilla on tunnetusti erilaisia haitallisia sivuvaikutuksia esimerkiksi sydämeen. Tutkimusten mukaan liikunta voisi vähentää näitä sivuvaikutuksia ja jopa tehostaa kemoterapiaa, mutta liikunnan vaikutuksia kasvainten ja sydämen patofysiologiaan ei kuitenkaan vielä täysin tunneta.

Turun yliopiston biologian laitoksella toteutetussa ja PET-keskuksen kanssa yhteistyössä tehdyssä väitöstutkimuksessa pyrittiin selvittämään juoksupyöräjuoksun vaikutuksia kasvainten kasvuun ja doksorubisiini-kemoterapian sydänvaikutuksiin hiirillä.

Tutkimus keskittyi tarkastelemaan etenkin sitä, miten liikunta vaikuttaa kasvaimen ja muiden kudosten glukoosinottoon ja verenkiertoon.

– Tutkimuksessa käytettiin hiiriä, joilla oli ihonalainen rintasyöpäkasvain ja joista osaa hoidettiin doksorubisiini-kemoterapialla. Niille annettiin juoksupyörä, jota ne saivat käyttää vapaasti ja niitä verrattiin hiiriin, jotka eivät saaneet juosta juoksupyörällä, Uurasmaa kertoo tiedotteessa.

Tutkimuksessa havaittiin, että liikunta hidasti kasvainten kasvua doksorubisiini-kemoterapiaa saavilla hiirillä, mutta kun hiiret juoksivat vähemmän, liikunta ei enää vaikuttanut kasvainten kasvuun.

– Ensimmäisessä kokeessa havaitsimme, että kasvainten kasvu hidastui doksorubisiinilla hoidetuilla hiirillä, jotka saivat käyttää juoksupyörää noin kuukauden. Kun toistimme kokeen, hiiret juoksivat hieman päälle kuukauden, mutta ne juoksivat vähemmän ja tällöin niiden kasvaimen kasvu ei muuttunut, Uurasmaa kertoo.

Toistokokeen hiirten pienempi fyysinen aktiivisuus ei hidastanut kasvainten kasvua, mutta se vaikutti kuitenkin kasvainten glukoosinottoon ja kokeen alussa myös kasvainten verenkiertoon.

Pienempikin määrä liikuntaa vähensi kasvainten maksimaalista glukoosinottoa ja kasvainten aineenvaihdunnallisesti hyvin aktiivisen alueen glukoosinottoa. Lisäksi kokeen alussa liikunta myös vähensi kasvaimen veren läpikulkuaikaa ja isompien verisuonten tiheyttä. Verenkierron muutokset tapahtuivat kuitenkin vain niillä hiirillä, jotka eivät saanet kemoterapiaa ja jotka juoksivat hieman enemmän kuin kemoterapiaa saavat hiiret.

– Nämä muutokset ovat lupaavia, sillä erityisesti pienentynyt kasvaimen glukoosinotto on aiemmissa tutkimuksissa liitetty parantuneeseen hoitovasteeseen, Uurasmaa toteaa.

Samaan aikaan kun liikunta vaikutti kasvaimen glukoosinottoon ja verenvirtaukseen, se myös vähensi kemoterapian aiheuttamia haitallisia sydänvaikutuksia.

– Mittasimme hiirien sydämen toimintaa ultraäänellä ja sydämen glukoosinottoa PET-kuvantamisella, koska halusimme tietää voisiko liikunta samalla hyödyttää myös sydäntä.

Liikunta vähensi kemoterapian aiheuttamaa sydämen vasemman kammion toiminnan heikentymistä ja vasemman kammion massan pienentymistä. Samaan aikaan liikunta vähensi myös vasemman kammion glukoosinoton epänormaalia nousua, jota kemoterapia aiheutti.

– Huomasimme, että liikunta vähensi vasemman kammion glukoosinottoa kaikissa testiryhmissä verrattuna liikuntaa harrastamattomiin hiiriin. Tämä on uusi ja mielenkiintoinen tulos, sillä doksorubisiini-kemoterapia aiheuttaa epänormaalin glukoosinoton nousun vasemmassa kammiossa ja tämä nousu oli yhteydessä sydämen toiminnan heikentymisen kanssa, Uurasmaa kertoo.

Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että oikeanlainen liikunta voi mahdollisesti hyödyttää myös syöpää sairastavia ihmisiä, mutta jatkotutkimuksia tarvitaan tehokkaamman DOX-hoidon ja intensiivisemmän liikunnan vaikutuksista etenkin kasvaimiin.

Uurasmaa esittää väitöskirjansa Effects of exercise on tumor and cardiac pathophysiology during doxorubicin chemotherapy in mice with breast cancer – with special reference to glucose uptake, blood flow and mitochondrial metabolism julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 5. syyskuuta kello 12 (Turun yliopisto, päärakennus, Säästöpankki-sali).

Vastaväittäjänä on professori David Poole (Kansasin osavaltion yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Katja Anttila (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on biologia.

Väitöskirja on yliopiston julkaisuarkistossa. Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteydellä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)