Toimintakykypoliklinikka tarjoaa kansallisesti katsoen ainoalaatuista pitkittyneiden kehon oireiden kuntoutusta Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Poliklinikalle voi saada lääkärin lähetteen, kun arkea voimakkaasti haittaavat kehon oireet pitkittyvät, eikä selittävää diagnoosia löydy.

Toiminnallinen sairaus on kantajalleen raskas seuralainen, sillä se aiheuttaa todellisia, toimintakykyä ja elämänlaatua vahvasti alentavia oireita, kuten lamauttavaa kipua, jatkuvaa huimausta ja syvää uupumusta. Pahimmillaan oireilu vie ihmiseltä työkyvyn ja sosiaaliset suhteet, ja sulkee tämän kotiinsa.

Kyseessä on todellinen häiriötila, jonka laukaisee usein kuormittava elämäntilanne. Kun kuormitustekijä poistuu, stressijärjestelmän ja keskushermoston hälytystila eivät kuitenkaan kytkeydy pois päältä kuten pitäisi.

– Nämä potilaat ovat monesti asioineet pitkään terveyskeskuksissa ja useammalla erikoisalalla saamatta tarvitsemaansa apua. Sopivien kuntoutuksellisten palveluiden puuttuessa potilaat jäivät väliinputoajiksi. Tilanne oli haastava myös terveydenhuollon ammattilaisille, kun ei ollut paikkaa, johon potilaan olisi voinut ohjata, kuvailee Tyks Kuntoutuksen palvelualuejohtaja, ylilääkäri Juhani Juhola tiedotteessa.

Kaksivuotinen pilottijakso osoitti, että vaikeisiin ja pitkittyneisiin kehon oireisiin voidaan vastata onnistuneesti monipuolisella kuntoutuksella, jossa yhdistyvät fysioterapeuttinen, toimintaterapeuttinen, psykologinen ja lääketieteellinen osaaminen.

– Osa potilaista oli käynyt läpi vuosien tuloksettoman tutkimus- ja hoitomyllyn, jonka kuntoutus vihdoin pysäytti. Potilaamme ovat olleet huojentuneita, kun he ovat oppineet rauhoittamaan keskushermostoaan ja hallitsemaan stressioireitaan, sanoo potilastyötä pilottiaikana ohjannut projektikoordinaattori Outi Reunanen.

Toimintakykypoliklinikasta on parhaillaan käynnissä 12 kuukauden seurantatutkimus, jossa tarkastellaan muun muassa poliklinikalla kuntoutettujen potilaiden asemaa työmarkkinoilla sekä näiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä. Ensimmäisiä tuloksia odotetaan ensi vuodelle.

– Poliklinikan tavoitteena on kohentaa potilaiden toimintakykyä ja elämänlaatua, auttaa potilaita löytämään keinoja selvitä arjessa oireidensa kanssa, tukea työhön tai opiskeluun paluuta sekä vähentää epätarkoituksenmukaisia tutkimuksia ja vastaanottokäyntejä, vastuututkija, poliklinikan pilottia johtanut Yliopistollisen sote-keskuksen johtaja Susanna Laivoranta-Nyman toteaa.

Varhan toimintakykypoliklinikan lisäksi Suomessa toimii ainoastaan yksi vastaaviin oireisiin erikoistunut yksikkö, HUSin pitkittyneiden oireiden kuntoutusyksikkö, joka sijoittuu erikoissairaanhoitoon. Varhassa poliklinikka asemoitiin pilotin ajaksi Yliopistolliseen sote-keskukseen, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon risteyskohtaan, ja se konsultoi niitä kaikkia.

– Poliklinikan toimintamallin luonnissa on kiinnitetty erityishuomioita siihen, ettei poliklinikalla tapahtuva kuntoutusjakso ole irrallinen osa potilaan hoitokokonaisuudessa, vaan integroitu tiiviiksi osaksi sitä. Näin on pyritty turvaamaan hoidon jatkuvuus ja tukemaan potilasta niissä palveluissa, joihin hän palaa kuntoutuksen jälkeen, Laivoranta-Nyman sanoo.

Juholan mukaan kuntoutusprosessi ei muutu, vaikka vakiinnuttamisen myötä toimintakykypoliklinikka on siirtynyt Tyks Kuntoutuksen hallintaan.

– Ratkaisu on ollut toimiva. Näen todella tärkeänä, että poliklinikka tarjoaa jatkossakin matalan kynnyksen konsultaatioväylän erikoissairaanhoidon ja sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä, hän sanoo.

Juholan mukaan toimintakykypoliklinikka on herättänyt vahvaa kiinnostusta myös muilla hyvinvointialueilla. Moni suunnittelee nyt omia pilottejaan.

– Pilottihankkeessa saatiin kerättyä valtavasti osaamista ja tietotaitoa, ja rakennettua toimivat konsultaatioväylät sekä yhteistyöverkostot yhden suuren potilasjoukon auttamiseksi. Satsaus oli kansallisella tasolla huomattava, hän huomauttaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)