Ensimmäisiä avomaan luomumansikoita arvioidaan saatavan lähipäivinä ja pääsatokauden alkavan heinäkuun alussa. Satokausi alkaa lähes koko maassa viileän kevään jälkeen hieman viime vuotta myöhemmin, mutta kaudesta odotetaan myös pidempää ja laadukkaampaa. Vaikka talvi on aiheuttanut jonkin verran vaurioita kasvustoihin eri puolilla Suomea, kukinta on ollut runsasta ja sato-odotukset ovat tällä hetkellä normaalit.

Paraisilla Keskylän tilalla kukinta on monella lajikkeella käynnissä, osalla ohikin, ja juhannukseksi saadaan jo vähän marjaa. Jonkin verran Keskylän tilan mansikkaa menee lähialueen kauppoihin, mutta pääosin tilan marjat myydään suoraan kuluttajille.

– Herkullisimmat lajikkeet eivät välttämättä kestä niin hyvin kuljetusta ja pitkää kauppaketjua, ja sen vuoksi suoramyynti toimii mansikassa hyvin, kertoo luomuyrittäjä Jari Koskinen Keskylän tilalta.

Luomuviljelyssä on pääsääntöisesti käytettävä luomutuotettuja taimia ja siemeniä. Keskylän tila tuottaa luomumansikan ja muiden luomumarjojen lisäksi myös luomumansikan taimia oman tilan lisäksi kymmenille muille luomumansikkatiloille. Luomuun on valikoitunut hyväksi havaittuja lajikkeita, jotka eivät ole alttiita härmälle tai kosteudelle.

Luomutuotanto vähentää osaltaan haittoja, joita maatalouden torjunta-aineet aiheuttavat esimerkiksi pölyttäjille. Kimmo Kaakisen Turun yliopistossa tekemä tuore väitöstutkimus osoittaa, että Suomessakin yleisesti käytetty rikkakasvien torjunta-aine glyfosaatti vaikuttaa kimalaisiin heikentäen niiden muistia, oppimiskykyä ja suolistomikrobistoa.

Tämä voi vähentää kimalaispopulaatioiden elinvoimaisuutta ja siten heikentää niiden pölytystoimintaa, joka on keskeinen osa sekä luonnon ekosysteemien että maataloustuotannon toimivuutta.

Vaikka monet kaupalliset mansikkalajikkeet ovat itsepölytteisiä, myös mansikka hyötyy hyönteispölytyksestä, sillä se vaikuttaa sadon määrään ja laatuun sekä marjojen kokoon.

Luomumansikan viljelyssä ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita. Sen sijaan rikkakasvien hallinnassa hyödynnetään luonnonmukaisia menetelmiä, kuten kateviljelyä, rivivälinurmea ja viljelykiertoa. Harmaahomeen hallinnassa monilla luomutiloilla otetaan avuksi mehiläiset, jotka levittävät mikrobivalmistetta kasvien kukkiin pölytyksen yhteydessä.

– Tuholaiset eivät ole luomussa niin iso ongelma, koska niiden luontaiset viholliset pysyvät hengissä ja pysyy tasapaino. Rikkaruohot teettävät töitä, ja se on käsityötä, pellot käydään läpi ainakin kolme kertaa kesässä, kertoo Jari Koskinen.

Luomumansikkaa ja muita luomumarjoja on saatavilla sekä suoramyyntinä että itsepoimintana tiloilta eri puolilla Suomea.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)