Uusi tutkimus osoittaa, että yrityksille myönnetty palkkatuki ei syrjäytä muuta työllistämistä ja edistää työllistymistä myös tukijakson päätyttyä. Palkkatuen myötä syntyneet työsuhteet näyttävät usein jatkuvan samoilla työnantajilla, ja vaikutukset näkyvät suurempina tuloina ja julkisen talouden hyötyinä jopa vuosikymmenen ajan. Järjestöille myönnetyillä tuilla taas on julkiselle taloudelle negatiivinen vaikutus.

Tutkija Heikki Korpelan väitöskirja tarjoaa ajantasaisen ja kattavan analyysin suomalaisesta työttömyydestä ja työllisyyspolitiikan toimivuudesta. Tutkimuksen tuorein osa tarkastelee palkkatuen vaikutuksia työllistymiseen, julkiseen talouteen ja työmarkkinoiden toimintaan.

Korpelan tutkimus osoittaa, että palkkatuella työllistyminen ei keskimäärin syrjäytä muuta työllistymistä. Asiaa voitiin tutkia, kun vuonna 2015 määrärahat uusiin palkkatukijaksoihin loppuivat yllättäen lähes kokonaan joillakin alueilla, kun toisilla alueilla tuen myöntämistä voitiin jatkaa paremmin.

Tutkimuksessa tarkasteltiin noin 300 000 vaikeasti työllistyvän henkilön joukkoa eri alueilla. Suhteessa verrokkialueisiin palkkatuetun työn palkkasumma laski noin kolmanneksen alueilla, joilla uudet tukipäätökset lähes loppuivat. Samoilla alueilla kokonaispalkkasumma väheni verrokkeihin nähden lähes yhtä paljon, eli palkkatukitöiden tilalle ei syntynyt merkittävästi muita työpaikkoja.

Palkkatuella voi olla vaikutusta muihinkin kuin tuensaajiin. Aiemmassa tutkimuksessa on epäilty, että tukityöpaikat voivat syrjäyttää muuta työllistämistä, jos työnantajat esimerkiksi työllistäisivät ilman tukeakin.

– Tulosten perusteella palkkatukimäärärahojen loppuminen vähensi vaikeasti työllistyvien työllisyyttä kokonaisuutena, eikä tuki siis näytä syrjäyttävän muuta työllistymistä, kertoo Korpela tiedotteessa.

Yrityksille myönnetty palkkatuki tuottaa julkiselle taloudelle enemmän tuloja kuin kuluja. Positiivinen nettovaikutus syntyy verotulojen kasvusta ja etuusmenojen pienenemisestä. Tutkimuksessa verrattiin keskenään tukityöllistettyjen ja työllistämishetkellä samankaltaisten työttömien verojen sekä etuus- ja palkkatukimenojen erotusta yli ajan.

Kuntasektorilla vaikutus on neutraali, eli palkkatuki tuottaa keskimäärin julkiselle taloudelle yhtä paljon menoja ja tuloja. Kolmannelle sektorille eli useimmiten järjestöille myönnetty tuki ei paranna työllisyyttä ja sen nettovaikutus julkiseen talouteen on kielteinen.

– Kun järjestöihin tuella palkattuja henkilöitä verrataan samoista lähtöasemista ponnistaviin ihmisiin, tukityöllistetyt eivät pärjää tukijakson jälkeen verrokkeja paremmin. Tukityöllistämisellä voi olla muita myönteisiä vaikutuksia, mutta työllisyyden edistämiseen kolmannen sektorin palkkatuki ei ole tehokas väline, kertoo Korpela.

Palkkatukea ei myönnetä valtion virastoille tai laitoksille.

Palkkatuki on koskettanut laajaa joukkoa suomalaisia: vuosina 2006–22 lähes puoli miljoonaa ihmistä on ollut palkkatuetussa työssä. Palkkatuki on harkinnanvarainen tuki, joka on tarkoitettu työttömän työnhakijan osaamisen ja työllistymisen edistämiseksi. Tuki myönnetään organisaatiolle, joka työttömän palkkaa.

Palkkatuen tavoitteena on tarjota reitti tavalliseen työsuhteeseen henkilöille, joilla on muuten vaikeuksia löytää työtä. Tuella kompensoidaan työnantajalle esimerkiksi tavanomaista pidemmästä perehdytysajasta koituvia kuluja.

– Palkkatuki on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät työllisty avoimille työmarkkinoille esimerkiksi puutteellisen koulutuksen tai heikon terveyden vuoksi. Työnantajalle korvataan karkeasti työmarkkinatuen suuruinen summa, keskimäärin alle vuoden määräajaksi. Tavoitteena on, että osaamista ja näyttöjä saatuaan työntekijä työllistyy jatkossa ilman tukeakin, Korpela kertoo.

Korpelan tutkimus hyödyntää rekisteriaineistoja sekä vuoden 2015 äkillistä määrärahojen loppumista, joka tarjoaa luonnollisen koeasetelman vaikutusten arviointiin.

Väitöskirjan muut osat käsittelevät lomautusjärjestelmän toimivuutta, työttömyysturvan rahoituksen jakautumista työnantajien kesken sekä ansioturvan enimmäiskeston vaikutuksia työttömyyden kestoon. Korpelan väitöstutkimus tuo kokonaisuutena laajan ja ajankohtaisen kuvan suomalaisen työttömyysturvan rakenteista ja vaikutuksista.

Korpela väitteli Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Essays in Economics of Unemployment.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)