Valtaosa väestöstä pitää tärkeänä, että lääkettä ostaessa on mahdollisuus saada lääkeneuvontaa apteekin farmaseuttiselta henkilökunnalta. Myös itsehoitolääkkeisiin liittyvissä epävarmuustilanteissa neuvoja kysytään yleisimmin apteekista.

Tiedot selviävät Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean juuri julkaisemasta Lääkebarometri 2025 -väestötutkimuksesta, jossa keskityttiin erityisesti itsehoitolääkkeisiin. Tutkimuksen perusteella lääkkeen käyttäjät arvostavat lääkeneuvonnan saatavuutta.

– Itsehoitolääkkeiden käyttäjistä vain harva jää ilman neuvontaa silloin, kun sitä tarvitsee. Viimeisimmällä apteekkikäynnillään kolmasosa kertoi saaneensa hyödyllisiä neuvoja ja vain kaksi prosenttia jäi ilman neuvontaa tilanteessa, jossa olisi sitä kaivannut, kertoo Fimean tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Johanna Jyrkkä tiedotteessa.

Tutkimuksen perusteella väestön lääkkeisiin liittyvän kirjallisen tiedon ymmärtämisessä on haasteita.

– Lähes puolet kokee lääkepakkausten ohjeiden ymmärtämisen ajoittain hankalaksi. Tämän vuoksi lääkeneuvonnalla on keskeinen rooli lääkkeiden turvallisen ja oikean käytön tukena. On tärkeää varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus saada luotettavaa lääketietoa ja asiantuntevaa neuvontaa, toteaa Jyrkkä.

Itsehoitolääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä: lähes puolet vastaajista oli käyttänyt itsehoitolääkettä viimeisen viikon aikana. Niiden käyttö on selkeästi yleisempää kuin pääosin muualla Euroopassa. Itsehoitolääkkeiden koetaan Suomessa olevan myös helposti saatavilla: 90 prosenttia vastaajista piti niiden hankintaa helppona tarvittaessa.

Lääkebarometrin mukaan hieman yli puolet ei ole huolissaan itsehoitolääkkeiden haittavaikutuksista. Lisäksi edelliseen tutkimukseen verrattuna niiden vastaajien osuus, jotka pitävät itsehoitolääkkeitä täysin vaarattomina riippumatta siitä, miten niitä käytetään, on kaksinkertaistunut.

– Lääkitysturvallisuudesta vastaavana viranomaisena olemme huolissamme suomalaisten runsaasta itsehoitolääkkeiden käytöstä ja yleistyvästä käsityksestä, jonka mukaan itsehoitolääkkeet olisivat vaarattomia eikä niiden käyttöön liittyisi riskejä. On tärkeää ymmärtää, että itsehoitolääkkeet ovat haitta- ja yhteisvaikutuksiltaan samanlaisia lääkkeitä kuin reseptilääkkeet. Niitä myydään tyypillisesti vain pienempinä pakkauksina ja lyhytaikaiseen käyttöön, toteaa Fimean ylijohtaja Eija Pelkonen.

Vaikka suurin osa vastaajista koki neuvonnan itsehoitolääkkeistä olevan helposti saatavilla apteekeista, moni luottaa omaan osaamiseensa.

– Noin puolet kyselyyn vastanneista ei koe ammattilaisten suositusta itsehoitolääkkeen käyttöön välttämättömänä, ja ostaisi itsehoitolääkkeensä mieluummin ilman neuvontaa. Vaikka moni luottaa omaan osaamisensa, itsehoitolääkkeisiin liittyy kuitenkin riskejä, joiden tunnistamiseen tarvitaan farmasian ammattilaisen osaamista, Jyrkkä muistuttaa.

Lähes kaikki vastaajat kokevat, että apteekkeja on riittävän lähellä, jotta lääkkeet saa hankittua vaivattomasti. Vastaajista viidesosa oli kuitenkin ollut viimeisen vuoden aikana tilanteessa, jossa olisi tarvinnut itsehoitolääkettä, mutta apteekki oli ollut kiinni. Hieman alle puolet vastaajista olisivat halukkaita ostamaan itsehoitolääkkeensä päivittäistavarakaupasta. Apteekin verkkopalvelusta lääkkeen voisi ostaa noin puolet vastaajista.

– Edellisen Lääkebarometrin tuloksiin verrattuna halukkuus ostaa lääkkeet verkkopalvelusta on vähentynyt. Lisäksi kolme neljäsosaa asiakkaista asioisi mieluummin paikan päällä apteekissa kuin tilaisi lääkkeensä verkkoapteekista. Tämä on selkeästi suurempi osuus kuin aiemmin, kertoo tutkija Mella Louhisalmi Fimeasta.

Lääkebarometri on joka toinen vuosi toteutettava väestötutkimus, jonka avulla selvitetään suomalaisten näkemyksiä ja kokemuksia lääkkeistä. Fimea on toteuttanut barometria kymmenen vuotta vuodesta 2015 alkaen. Lääkebarometri täydentää rekistereistä saatavaa tietoa väestön lääkkeiden käytöstä.

Verkkokyselyn toteutti Verian syys- ja lokakuussa. Kutsu osallistua kyselyyn lähetettiin 7 875 Norstat-internetpaneeliin kuuluvalle 18–79-vuotiaalle suomalaiselle. Otanta toteutettiin ositettuna satunnaisotantana huomioiden ikä, sukupuoli ja asuinalue. Aineisto painotettiin valtakunnallisesti väestöä vastaavasti, ja lopullinen painotettu vastaajamäärä oli 2 158.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)