Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan helmikuussa Suomessa oli 120 000 valkohäntäpeuraa (95 % todennäköisyysväli: 115 000–125 000). Kanta on kasvanut viime vuodesta 3,5 prosenttia.

Kanta-arviossa käytettiin ensimmäistä kertaa aiempaa laajempaa aineistopohjaa. Aiemmin tarkastelu perustui vuodesta 2016 alkaneeseen aineistoon, mutta nyt mukana on vuodesta 2000 kertynyt aineisto.

– Aiempaa laajempi aineisto ottaa huomioon 2010-luvulla olleet kannan kasvun huiput, ja tämän seurauksena kanta-arvion yleistaso on aiempaa korkeampi. Nyt tuotettu arvio on päivittänyt myös aiempien vuosien arviot, kertoo erikoistutkija Sami Aikio Lukesta tiedotteessa.

Valkohäntäpeurakanta on tiheimmillään Länsi-Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Yksilötiheys kasvoi eniten Satakunnassa, Etelä-Hämeessä ja Länsi-Uudellamaalla (kuva 2B). Tiheän kannan alueella tapahtunut kasvu ylittää harvan kannan alueella tapahtuneet muutokset, mikä näkyy koko maan kannan kasvuna.

Valkohäntäpeura tuotiin Suomeen 1930-luvulla, ja siitä on kannan kasvun myötä tullut runsaslukuinen ja tärkeä riistaeläin. Peurakolarit sekä maatalouteen ja kasvillisuuteen kohdistuvat vaikutukset edellyttävät kannanhallintaa, josta vastaa riistahallinto.

Tulevan syksyn metsästettävän kannan kooksi ennustetaan talvikannan koon ja rakenteen perusteella 162 000 yksilöä (95 % todennäköisyysväli 150 000–173 000). Kannan säilyttäminen ennallaan 50 prosentin todennäköisyydellä edellyttäisi 42 000 yksilön saalista. Kannan pieneneminen 90–95 prosentin todennäköisyydellä edellyttäisi 53 000–57 000 yksilön saalismäärää. Päättyneen metsästyskauden saalis oli noin 40 500 yksilöä.

Valkohäntäpeurakanta arvioidaan vuosittain metsästyskauden päätteeksi. Kannanarviointi perustuu hirvitalousaluekohtaiseen malliin, jolla haetaan parasta yhteensopivuutta kannan kokoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä kuvaavien aineistojen kanssa. Näitä ovat valkohäntäpeuran saaliis- ja havaintotiedot, metsästäjien arviot jäävän kannan koosta, peurakolari- ja liikennetilastot sekä Luken arvio ilveskannan koosta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)