Alueiden eriytyminen kasvaviin ja taantuviin seutuihin tarkoittaa uutta isojakoa myös suomalaisille taloyhtiöille. Väestöään menettävillä alueilla yhä useampi taloyhtiö ei pysty toteuttamaan kriittisiä remontteja rahoitusvaikeuksien takia. Näillä alueilla myös asuntojen kysyntä on heikkoa, mikä heijastuu niiden hintatasoon ja sen myötä vakuusarvoon pankin silmissä. Lopputulos on monesti se, ettei pankki pysty myöntämään taloyhtiölle sellaista lainamäärää, joka riittäisi isomman korjaushankkeen toteuttamiseen, kuten putkiremontin.

Kaikista taantuvimmilla alueilla on jo tällä hetkellä taloyhtiöitä, joita ei taloudellisesti ajateltuna kannattaisi korjata, sillä alueen asunnoille ei ole näköpiirissä kysyntää ja taloyhtiössä saattaa jo nyt olla osa asunnoista tyhjiä. Strategisesti järkevin, mutta osakkaille vaikein ja raskain vaihtoehto tällaisissa tapauksissa olisi ajaa taloyhtiön toiminta hallitusti alas. Lainsäädäntömme ei kuitenkaan tällä hetkellä tunnista tällaista prosessia kovin hyvin. Toistaiseksi tällaiset taloyhtiöt sinnittelevät ja pyrkivät pitämään rakennukset jotenkuten asuttavina.

– Taloyhtiöillä on pankkirahoituksen lisäksi muita keinoja, joilla mahdollistetaan taloyhtiön peruskunnon ylläpitävät remontit. Voidaan käyttää osakkaiden omaa hanke- tai lainarahoitusta, minimoida urakka vain täysin välttämättömimpään osaan tai pilkkoa se pienempiin osiin. On mahdollista jopa kuukausittaisella vastikerahoituksella niin sanotusti ”kitkuttaa” remonttia eteenpäin. Mutta jos mitään rahoitusta ei saada kasaan, johtaa tämä remontin tekemättä jättämiseen ja pitkällä tähtäimellä myös rakennuksen kunnon rapistumiseen ja pakkoalasajoon tai konkurssiin, varoittaa Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva tiedotteessa.

Orpon hallituksen hallitusohjelmassa on todettu, että alueiden eriytymisen tuomia haasteita ratkotaan ministeriörajat ylittävässä selvitysryhmässä.

– On hienoa, että saimme ohjelmaan tällaisen kirjauksen. Sen suhteen hallituksen olisi syytä ryhtyä ripeästi toimiin. Alueiden eriytyminen tulee väestöennusteiden valossa vain kasvamaan lähivuosina. Tilastokeskuksen vuoden 2021 väestöennusteen mukaan 80 prosenttia Suomen kunnista tulee olemaan väestömäärältään pienempiä vuonna 2040 verrattuna vuoteen 2021, sanoo Koro-Kanerva.

Kerrostalojen uudistuotannon keskittyminen tietyille kaupunkiseuduille viime vuosina myös kuvaa osaltaan tätä kehitystä. Kaksi kolmasosaa tällä vuosikymmenellä rakennetuista kerrostaloista on rakennettu vain kahdeksaan kaupunkiin. Tilastokeskuksen vuoden 2023 datan mukaan Suomessa on 210 kuntaa, joissa ei ole ainuttakaan 2020-luvulla rakennettua kerrostaloa.

– Suureen osaan Suomen kunnista ei tarvita nykyistä enempää asuntoja, kun katsotaan eteenpäin 10–20 vuotta. Tämä on tosiasia, joka on jo nykyisellään hyvin rakennusliikkeiden tiedossa, mutta kansallisesti asia on vaikea, jos poliittisesti halutaan pitää koko maa asuttuna. Suurissa kaupungeissa asuntojen tarve kasvaa edelleen, mutta muualla on hiljaista, toteaa Koro-Kanerva.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)