Alle viidennes suomalaisista pitää uutta rahapelijärjestelmää hyvänä uudistuksena, erityisen kielteisesti suhtaudutaan rahapelien markkinointiin
Suomalaiset ovat kriittisiä uutta rahapelijärjestelmää kohtaan. Muutoksen tavoitteena on vähentää rahapelihaittoja, mutta 83 prosenttia suomalaisista uskoo, että pelihaitat ja peliongelmat tulevat muutoksen myötä lisääntymään.
Helsingin yliopiston tekemässä kyselytutkimuksessa kartoitettiin kansalaisten mielipiteitä Suomen rahapelijärjestelmän uudistuksesta, jossa osa rahapelimarkkinoista avataan kilpailulle. Tulosten perusteella suomalaiset näkevät uudistuksen vaikutukset pääosin kielteisinä ja erityisen kielteisesti suhtaudutaan lisääntyvään markkinointiin.
– Epäillen suhtaudutaan myös valtion tulojen kasvuun, sillä vastanneista enemmistö uskoo valtion tuottojen vähenevän uudistuksen myötä, huomauttaa kyselytutkimuksen tuloksia analysoinut Aino Lahtinen Helsingin yliopistosta tiedotteessa.
Veikkauksen yksinoikeus rahapelien järjestämiseen Suomessa päättyy vedonlyöntipeleissä ja verkossa pelattavissa raha-automaatti- ja kasinopeleissä ensi vuoden lopussa. Lakiesitys uudesta rahapelijärjestelmästä on eduskunnan valiokuntien käsittelyssä.
Erityisen huolissaan suomalaiset ovat rahapelien markkinoinnista, joka tulee todennäköisesti lisääntymään järjestelmämuutoksen myötä. Jopa 80 prosenttia suomalaisista haluaa kieltää joko kokonaan tai osittain tervetulobonukset, 85 prosenttia suoramarkkinoinnin ja 87 prosenttia sosiaalisen median kohdennetun markkinoinnin. Kielteisimmin kansalaiset suhtautuvat vaikuttajamarkkinointiin, jonka rajoituksia kannattaa 87 prosenttia vastaajista ja täyskieltoa jopa 71 prosenttia.
Suomen rahapelimarkkinoille odotetaan tulevan kymmeniä uusia rahapeliyhtiöitä.
– Kokemukset muista maista ovat osoittaneet, että tällaisessa tilanteessa mainonnan määrä lisääntyy valtavasti. Runsas ja näkyvä mainonta tulee myös lisäämään rahapelaamista ja rahapelihaittoja. On ymmärrettävää, että tällaista tilannetta ei Suomeen kaivata, kommentoi tutkimuksesta vastannut apulaisprofessori Virve Marionneau.
Kyselyn toteutti Helsingin yliopiston riippuvuuksiin erikoistunut CEACG-tutkimusryhmä.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
