Muistisairaus lisää kuolemanriskiä erityisesti jo työiässä sairastuneilla. Varhain alkavista muistisairauksista otsa-ohimolohkorappeumaan liittyy lyhin elinaika diagnoosin jälkeen, osoittaa tuore Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen tutkimus.

Varhain alkavasta muistisairaudesta on kyse, jos diagnoosin saa ennen 65 vuoden ikää. Tutkimuksen mukaan varhain alkavaan muistisairauteen liittyvä jäljellä olevan elinajan ennuste vaihtelee merkittävästi sen mukaan, mistä muistisairaudesta on kyse. Vaikutusta on myös potilaan sukupuolella, iällä, perinnöllisillä tekijöillä ja oheissairauksilla. Tulokset julkaistiin Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry (JNNP) -lehdessä.

– Vanhemmalla iällä todettuun muistisairauteen liittyy lyhyempi jäljellä oleva elinaika vuosina, mutta varhain alkavaan muistisairauteen liittyy suhteellisesti suurempi mistä tahansa syystä johtuvan kuoleman riski samanikäiseen väestöön verrattuna, apulaisprofessori Eino Solje Itä-Suomen yliopistosta kertoo tiedotteessa.

Maailmanlaajuisesti noin viisi prosenttia muistisairaustapauksista on varhain alkavia. Niihin liittyvää jäljellä olevan elinajan ennustetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä ei ole aiemmin kattavasti tutkittu.

– Tarkka ja ajantasainen tieto näiden potilaiden kuolleisuudesta on kuitenkin tärkeää, kun suunnitellaan terveydenhuollon rakenteita, potilaiden kokonaisvaltaista hoitoa ja kliinisiä tutkimuksia, dosentti Johanna Krüger Oulun yliopistosta sanoo.

Tutkimuksessa analysoitiin kaikki muistipoliklinikkakäynnit kahden yliopistosairaalan alueelta vuosilta 2010–21, kaikkiaan 12 490 potilasta. Varhain alkava muistisairaus oli varmennettavissa 794 henkilöllä, joilla oli diagnoosina Alzheimerin tauti, otsa-ohimolohkorappeuma, Lewyn kappale -tauti tai verisuoniperäinen tai sekamuotoinen muistisairaus. Jokaista verrattiin diagnoosin jälkeisen elinajan osalta kymmeneen samanikäiseen, samaa sukupuolta olevaan ja samalla alueella asuvaan henkilöön, joilla ei ollut muistisairautta.

Tutkimusjakson aikana 215 varhain alkavasta muistisairaudesta kärsivää henkilöä menehtyi. Elinajan mediaani diagnoosin jälkeen oli 8,7 vuotta, mutta se vaihteli eri muistisairauksissa.

Lyhin elinaika diagnoosin jälkeen eli 6,9 vuotta oli otsa-ohimolohkorappeumaa sairastavilla. Henkilöillä, joilla oli sekä otsa-ohimolohkorappeuma että ALS, elinaika diagnoosista oli vain hieman yli kaksi vuotta. Lewyn kappale -tautia sairastavilla elinaika diagnoosista oli seitsemän vuotta. Pisin se oli Alzheimerin taudissa, 9,9 vuotta, ja verisuoniperäisessä muistisairaudessa, yli kymmenen vuotta.

Varhain alkaneessa muistisairaudessa mistä tahansa syystä johtuva kuolleisuus oli yli 6,5-kertainen verrokkeihin nähden. Eri muistisairauksista otsa-ohimolohkorappeumaan liittyi lähes 14-kertainen ja verisuoniperäiseen dementiaan yli nelinkertainen kuolleisuus.

Miessukupuoli, korkeampi ikä, useat oheissairaudet ja matalampi koulutustaso liittyivät kohonneeseen kuolemanriskiin sekä muistisairailla että verrokeilla. Oheissairauksista vain diabetes liittyi varhain alkavaa muistisairautta sairastavien lyhempään jäljellä olevaan elinaikaan. Varhain alkavan muistisairauden diagnoosi itsessään oli vahvimmin yhteydessä lyhempään jäljellä olevaan elinaikaan.

– Tutkimus tarjoaa ajantasaista tietoa diagnoosin jälkeisistä elinajoista validoidussa varhain alkaneen muistisairauden väestöaineistossa ja korostaa diagnoosin merkittävää vaikutusta potilaiden kuolleisuuteen, yliopistotutkija, dosentti Kasper Katisko Itä-Suomen yliopistosta summaa.

Kyseessä oli havainnoiva tutkimus, joka ei suoraan osoita syy-seuraussuhteita. Tutkijoiden mukaan rajoitteita olivat myös esimerkiksi pienet potilasmäärät tautialaryhmissä ja se, että suurimmalla osalla muistisairausdiagnoosia ei oltu vahvistettu geenitestillä tai neuropatologisesta näytteestä.

Tutkimus on osa laajempaa Kansallisen Neurokeskuksen koordinoimaa DEGE-RWD -hanketta.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Jane ja Aatos Erkon säätiö, Wihurin tutkimuslaitos, Uulo Arhion muistorahasto, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö, Suomen Akatemia, Roche, Sigrid Juséliuksen säätiö, Suomen Aivosäätiö, Suomen kulttuurirahasto, Suomen Lääketieteen Säätiö ja Suomen Parkinson-säätiö.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)