Turun perusopetuksessa pilotoitiin lukuvuonna 2025–2026 inklusiivista perusopetukseen valmistavaa opetusta. Mallia on nyt päätetty jatkaa ja kehittää edelleen myös tulevana lukuvuonna.

– Varhainen vahva kielen oppimisen tukeminen ehkäisee oppilaiden eriytymistä ja tukee kiinnittymistä omaan lähikouluun. Tavoitteena on tarjota entistä yhdenvertaisempi ja toimivampi koulupolku kaikille oppilaille, toteaa erityispalvelupäällikkö Annika Rae.

Inklusiivinen valmistava opetus koskee jatkossakin vain 1. vuosiluokan oppilaita. Muiden vuosiluokkien ikäiset oppilaat opiskelevat edelleen ryhmämuotoisessa valmistavassa opetuksessa.

Pilotissa vastikään Suomeen muuttaneet oppilaat osallistuivat opetukseen pääosin yleisopetuksen ryhmissä ja saivat rinnalla kohdennettua tukea suomen kielen oppimiseen. Pilottiin osallistui 41 oppilasta 18 koulussa.

– Inklusiivinen valmistava opetus tukee oppilaiden oppimista, hyvinvointia ja osallisuutta sekä vahvistaa kouluyhteisöä kokonaisuutena, Rae huomauttaa tiedotteessa.

Malli vahvistaa oppilaiden kiinnittymistä omaan lähikouluunsa ja luo jatkuvuutta koulupolkuun. Tämä tukee oppimista ja hyvinvointia myös pitkällä aikavälillä.

Opetus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä rehtoreiden, opettajien ja koulunkäynninohjaajien kanssa. Jo pilotin aikana opetushenkilöstöä tuettiin koulutusten, tukimateriaalien ja säännöllisen ohjauksen avulla.

– Pilotin tulokset ovat pääosin positiivisia. Oppilaiden suomen kielen kehitys on ollut myönteistä, ja vertaisoppiminen on tukenut oppimista merkittävästi. Suurin osa oppilaista on löytänyt ystäviä ja integroitunut osaksi kouluyhteisöä. Myös huoltajat ovat kokeneet koulunkäynnin ja kodin yhteistyön pääosin onnistuneena, Rae toteaa.

Pilotin keskeinen huomio liittyi riittävään ja oikea-aikaiseen kielelliseen tukeen sekä oppilaiden kaverisuhteiden tukemiseen. Erityisen tärkeäksi osoittautui koulunkäynninohjaajien rooli sekä koulun sisäiset toimivat yhteistyörakenteet.

– Kun tuki on selkeästi organisoitua ja oikea-aikaista, inklusiivinen valmistava opetus toimii tehokkaasti, Rae jatkaa.

Ensi lukuvuoden kehitystyössä keskeisiä painopisteitä ovat ohjaajaresurssin vahvistaminen ja kohdentaminen, opettajien yhteistyörakenteiden kehittäminen sekä yhteisten materiaalien saatavuuden parantaminen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)