Lähes joka kolmas suomalainen kalasti viime vuonna. Miehistä kalasti 41 prosenttia ja naisista 18 prosenttia. Kalastavien miesten määrä pysyi lähes ennallaan, mutta kalastavien naisten määrä väheni, erityisesti alle 18-vuotiaiden ikäryhmässä. Sen sijaan nuorten, 18–24-vuotiaiden, vapaa-ajankalastajien määrä kasvoi sekä naisten että miesten osalta. Kalastuspäiviä kertyi yhteensä 19,1 miljoonaa.

Yli puolet vapaa-ajankalastajista onki. Toiseksi suosituin pyydys oli heittovapa (virveli), jota käytti hieman alle puolet kalastajista. Onkivapa on erityisesti lasten suosiossa, kun taas vanhemmissa ikäryhmissä heittovapa on yleisempi. Vapapyydyksistä pilkkivapa oli heittovavan jälkeen suosituin.

Pilkkiminen ei ole vain eläkeläisten harrastus, sillä pilkkijöiden osuus 25–44-vuotiaista kalastajista on lähes yhtä suuri kuin yli 64-vuotiaista, noin kolmasosa. Seisovien pyydysten käyttö on vähentynyt 2000-luvulla, ja ne ovat yleisimpiä yli 64-vuotiaiden kalastajien keskuudessa.

Vapaa-ajankalastajat pyydystivät lähes 35 miljoonaa kiloa kalaa, josta yli neljännes, 9,8 miljoonaa kiloa vapautettiin elävänä takaisin veteen. Ylösotetusta 25 miljoonan kilon saaliista yli neljä viidesosaa saatiin sisävesiltä. Tärkeimmät saalislajit olivat tuttuun tapaan ahven (8,0 miljoonaa kiloa), hauki (6,3 miljoonaa kiloa) ja kuha (4,3 miljoonaa kiloa).

– Vapaa-ajankalastajien saalis oli sisävesillä nelinkertainen kaupallisen kalastuksen saaliiseen verrattuna, ja merialueella noin kaksi kolmasosaa kaupallisen kalastuksen saaliista, kun silakkaa ja kilohailia ei lasketa mukaan, kertoo yliaktuaari Miikka Husa Lukesta tiedotteessa.

Pyydysten käytön muutokset näkyvät myös saaliissa. Vapapyydyksillä saadun saaliin osuus on kasvanut 2000-luvulla. Viime vuonna 66 prosenttia ylösotetusta saaliista saatiin vapapyydyksillä, kun vastaava osuus vuonna 2000 oli vain 36 prosenttia.

Vapapyydyksillä saadun saaliin määrä ei ole kuitenkaan kasvanut yhtä selvästi, vaan osuuden kasvu johtuu ennemmin seisovilla pyydyksillä saadun saaliin määrän vähenemisestä. Vapapyydyksistä eniten saalista saatiin heittovavalla, seuraavaksi eniten vetouistelemalla ja pilkkimällä. Verkolla saadun saaliin osuus oli 27 prosenttia.

Tiedot perustuvat väestörekisteristä poimittuun 11 000 asuntokunnan otokseen ympäri Suomea. Heille lähetettiin postikysely alkuvuodesta. Osa postikyselyihin vastaamattomista haastateltiin puhelimitse.

Vuodesta 2024 alkaen tilastossa julkaistaan myös tilastoarvioiden suhteelliset keskivirheet, jotka kuvaavat arvioihin liittyvää epävarmuutta. Kalastajamäärien ja keskeisimpien saalislajien saalisarvioita voidaan pitää varsin luotettavina koko maassa, mutta harvinaisempien saalislajien sekä alueittaisiin arvioihin voi liittyä merkittävääkin epävarmuutta.

Edellisen kerran vapaa-ajankalastajien määrää tilastoitiin vuonna 2022.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)