Ulkomaisen työvoiman käytön valvonnassa näkyy valeyrittäjyys
Työsuojeluviranomainen teki vuonna 2025 yli 1 800 tarkastusta ulkomaista työvoimaa käyttäviin yrityksiin. Työsuhteen vähimmäisehdoissa, kuten palkkauksessa ja työaikakirjanpidossa, havaittiin paljon puutteita. Työsuhteen naamioiminen yrittäjyydeksi on yleistynyt. Nämä tiedot selviävät tuoreesta raportista Ulkomaisen työvoiman käytön valvonta vuonna 2025.
Työsuojeluviranomainen valvoi viime vuonna ulkomaisen työvoiman käyttöä yli 1 800 tarkastuksella. Tarkastuksilla valvottiin ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeutta Suomessa sekä työnteon vähimmäisehtojen toteutumista. Noin joka kymmenennellä tarkastuksella tavattiin työntekijä, jolla ei ollut lupaa tehdä kyseistä työtä Suomessa.
Palkkauksessa havaittiin puutteita noin 40 prosentissa niistä tarkastuksista, joilla valvottiin työnteon vähimmäisehtoja.
Puutteet vaihtelivat yksittäisestä maksamattomasta iltalisästä tilanteisiin, joissa työntekijälle ei ollut maksettu lainkaan palkkaa. Useimmissa tapauksissa työsuojeluviranomainen velvoittaa työnantajan korjaamaan palkkauksessa havaitut puutteet. Vakavammissa tapauksissa työsuojeluviranomainen tekee myös ilmoituksen poliisille.
Työaika-asiakirjoissa havaittiin puutteita yli joka toisella tarkastuksella. Palkkauksen oikeellisuutta ei pystytty aina valvomaan, jos työnaikakirjanpitoa ei ollut tai työntekijän todellisuudessa tekemät työtunnit eivät käyneet siitä ilmi.
Työsuojeluviranomainen teki ulkomaisen työvoiman käytön valvonnan havaintojen perusteella poliisille kymmenen ilmoitusta työperäisestä hyväksikäytöstä. Rikosnimikkeitä olivat kiskonta ja kiskonnantapainen työsyrjintä.
Valvonnassa havaittiin viime vuosien tapaan tilanteita, joissa työnantaja ja työntekijä olivat sopineet palkattomasta harjoittelusta siten, että työntekijä teki töitä ilmaiseksi vastineeksi lupauksesta palkata hänet yritykseen harjoittelujakson jälkeen. Lisäksi havaittiin runsaasti tapauksia, joissa syntyi epäilys työsuhteen naamioimisesta yrittäjyydeksi pyrkimyksenä kiertää työnantajalle kuuluvia lakisääteisiä maksuja.
Vuonna 2025 eniten valvontaa tehtiin majoitus- ja ravitsemisalalle, rakennusalalle, kausityöhön ja teollisuuteen. Seuraavaksi eniten valvottiin kaupan alaa, kuljetusalaa, kauneudenhoitoalaa, siivousalaa, henkilöstövuokrausta sekä autopesuloita ja -korjaamoita. Näille aloille tehtiin yli 90 prosenttia ulkomaisen työvoiman käytön tarkastuksista.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)












