Suomalaiset ajattelevat terveellisyyttä ruoassa laajemmin kuin sekä ruotsalaiset että muut eurooppalaiset. Suomalaisista 60 prosenttia kokee vegetaarisen tai vegaanisen ruokavalion terveelliseksi.

Suomalaisista 90 prosenttia pyrkii lisäämään ruokavalionsa monipuolisuutta. Kaikista eurooppalaisista 80 prosenttia pyrkii siihen. Toisaalta suomalaiset tinkivät ruokakuluista herkemmin kuin muut eurooppalaiset.

48 prosenttia suomalaisista ei ajattele annosten pienentämisen tarkoittavan terveellisempää ruokailua. Toisaalta esimerkiksi ruotsalaisista peräti 85 prosenttia ei aio pienentää annoksiaan.

Tutkimustiedot selviävät globaalista Ruokabarometri 2024 -tutkimuksesta. Suomalaisia vastaajia on 1 882. Ruokabarometri-tutkimus on tehty vuotuisesti 2011 alkaen.

Suomalaiset ajattelevat terveellisyyttä ruoassa huomattavasti laajemmin kuin eurooppalaiset keskimäärin. Suomalaisista 90 prosenttia pyrkii lisäämään ruokavalionsa monipuolisuutta. Kaikista eurooppalaisista 80 prosenttia tekee niin. Suomalaiset kiinnittävät keskimääräistä eurooppalaista yleisemmin huomiota elintarvikkeiden ravintosisältöihin. Suomalaisista niin tekee usein 45 prosenttia, ylipäätään eurooppalaisista 41 prosenttia.

– Suomalaisista 83 prosenttia odottaa ravintoloilta terveellisyyttä – koko Euroopasta 72 prosenttia. Ravintoloilla olisi ehkä opittavaa, sillä Suomessa ravintoloista joka kolmas ei näe terveellisyyttä vetovoimatekijänä. Ruokailijoiden sanoma ja ravintoloiden käsitys ovat ristiriidassa, Edenredin työelämäasiantuntija Laura Lahtinen sanoo tiedotteessa.

Muualla Euroopassa ravintolat näkevät terveellisyyden vetovoimatekijänä selkeästi yleisemmin kuin Suomessa. Euroopassa yleisesti ravintoloista vain joka viides ei näe terveellisyyttä asiakkaita tuovaksi seikaksi.

Tiedot selviävät Edenredin globaalista Ruokabarometri 2024 -tutkimuksesta. Suomessa kyselytutkimukseen vastasi 1882 vastaajaa. Edenredin globaali Ruokabarometri-tutkimus on tehty vuotuisesti jo 15 kertaa, nyt ensimmäisen kerran myös Suomessa. Edenred on Suomen suosituin työsuhde-etujen tarjoaja.

Suomessa säästetään ruokakuluista todennäköisemmin kuin muualla Euroopassa. Säästäessään suomalaisista yli puolet, 52 prosenttia, ryhtyy ostamaan ruokaa halvemmalla. Kaikista eurooppalaisista vastaava prosentti on 44.

Sen sijaan ravintolasyömisestä säästetään yleiseurooppalaisesti herkemmin kuin Suomessa. Eurooppalaisista ylipäätään 86 prosenttia karsii ensimmäisenä ravintolakäynneistä, suomalaisista 84 prosenttia.

– Ravintolakuluista säästämisessä näkynee se, että suomalaiset ruokailevat ravintoloissa harvemmin kuin muut eurooppalaiset. Karsittavaa on siis vähemmän. Mutta ravintolakäynnit ovat niin suomalaisille kuin muille eurooppalaisille ensimmäinen asia, josta tingitään, jos säästää täytyy, Lahtinen kommentoi.

Suomalaiset eivät halua pienentää annoskokojaan. 48 prosenttia suomalaisista ei ajattele annosten pienentämisen tarkoittavan terveellisempää ruokailua.

– Muualla Euroopassa saavutetusta annoskoosta pidetään kiinni vieläkin hanakammin. Eurooppalaisista 59 prosenttia ei tahdo pienentää annoksiaan. Esimerkiksi ruotsalaisista peräti 85 prosenttia ei aio syödä niukempia annoksia. Suomalaisille terveellisempi ruokavalio tarkoittaa yleisimmin tuoreen ruoan ja tuoreiden raaka-aineiden sekä kasvisten lisäämistä, Lahtinen toteaa.

Tuoreuden ja kasvisten arvostuksen nouseminen näkyy myös Edenredin vuosittain järjestämässä Suomen Paras Lounas -kilpailussa. Salaattibuffetin merkitys nousee äänestyksessä esiin vuosi vuodelta. Esimerkiksi juuri Suomen parhaaksi lounasravintolaksi valittu lapinlahtelainen Matin ja Liisan Asema on vuosia panostanut salaattipöytäänsä.

Suomalaiset suhtautuvat vegetaarisiin ja vegaanisiin ruokiin suopeammin kuin eurooppalaiset keskimäärin. Joka toinen suomalainen mieltää vegetaarisen ja vegaanisen terveelliseksi. Koko Euroopasta 56 prosenttia ei koe niitä terveellisiksi. Ruotsalaisista 67 prosenttia ei koe.

– Ruotsalaiset valitsevat ravintolan suomalaisia useammin laadun perusteella. Suomalaisille merkitsevät eniten sijainti ja se, voiko ravintolassa maksaa lounasedulla, Lahtinen kertoo.

Lounasedun vaikutus ostovoimaan Suomessa kasvaa, sillä arvonlisäveron nousu aiheuttanee säästöpainetta monessa kodissa. Lounasetu on rahalliselta arvoltaan käytetyin työsuhde-etu Suomessa. Se oli aikanaan ensimmäinen veroton nykyaikainen työsuhde-etu ja täyttää tänä vuonna Suomessa 50 vuotta.

Ruokabarometri 2024 -tutkimukseen osallistuivat Euroopan maista Suomi, Ruotsi, Itävalta, Tshekki, Belgia, Ranska, Italia, Portugali, Romania, Slovakia, Espanja, Bulgaria, Puola, Turkki ja Kreikka. Ruokabarometri-tutkimus on osa kansainvälistä FOOD-ohjelmaa, joka edistää tasapainoisia ruokailutottumuksia ja arvioi ihmisten odotuksia, vaatimuksia ja tottumuksia ruokavalion suhteen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)