Tekoälyn kehitys ja digitalisaatio on vähentänyt eniten hallintoon menevää aikaa yrityksissä. Näin arvioivat varsinaissuomalaiset yritysjohtajat tuoreessa kauppakamarien kyselyssä. Kysely tehtiin elo-syyskuun vaihteessa ja siihen vastasi lähes tuhat yritystä kauppakamarien jäsenyritystä. Turun kauppakamarin jäsenyrityksiä näistä oli 79.

Suuryritykset ja keskisuuret yritykset ovat päässeet hyötymään teknologiakehityksen tuomista mahdollisuuksista selvästi pienempiä yrityksiä enemmän, selviää kyselystä.

Tuottavuuskehityksen kannalta olisi kuitenkin oleellista saada pienet yritykset kehitykseen mukaan. Tämä edellyttää panostuksia jatkuvaan oppimiseen tekoälyn, digitaitojen ja automaatio-osaamisen osa-alueilla ja pienten yritysten huomioimista tässä omana kohderyhmänään.

– Teknologian kehityksen, yhteiskunnan digitalisoitumisen ja tekoälyn kasvavan merkityksen myötä jatkuvan oppimisen rooli kasvaa entisestään. Yritykset, jotka tarjoavat monipuolisia osaamisen kehittämisen ja oppimisen mahdollisuuksia pysyvät mukana kehityksessä ja ovat parhaimmillaan toteuttamassa sitä itse, painottaa Turun kauppakamarin osaamisasioiden asiantuntija Satu Lindén tiedotteessa.

Kyselyssä yli 250 työntekijän yrityksistä yli puolet (55 %) raportoi tuottavuuden parantuneen teknologiakehityksen ansiosta, ja näissä yrityksissä myös suorittavaa työtä oli pystynyt vähentämään 28 prosenttia vastanneista. Vain reilu viisi prosenttia arvioi, ettei viime vuosien teknologiakehitys olisi vaikuttanut yrityksen henkilöstötarpeisiin.

Vastaavasti varsinaissuomalaisissa pienissä yrityksissä vaikutukset ovat olleet vähäisempiä. Alle 50 henkilöä työllistävissä yrityksissä vain kolmannes kokee työn tuottavuuden parantuneen ja 13 prosenttia kertoo pystyneensä vähentämään suorittavan työn määrää. Lähes kolmannes vastaajista arvioi, ettei teknologiakehitys ole vaikuttanut heidän yritykseensä.

Kyselyssä kysyttiin, miten digitalisaatio, automatisaatio ja tekoälyn kehitys viime vuosina on vaikuttanut yrityksenne henkilöstötarpeisiin? Turun kauppakamarin jäsenet katsovat näiden vähentäneen eniten hallintoon menevää aikaa. Näin vastasi lähes 40 prosenttia kyselyyn osallistuneista yritysjohtajista. Työntuottavuuteen vaikutusta on ollut noin kolmanneksella ja neljännekselle näillä ei ole mitään vaikutusta.

– Kyselyn tulokset osoittavat myös selvästi, että teknologiakehitys on edistänyt tuottavuutta ja vähentänyt suorittavaa työtä erityisesti suurissa yrityksissä. Toisaalta monet pienemmät yritykset kamppailevat yhä sen kanssa, miten nämä uudet teknologiat saataisiin tehokkaasti osaksi heidän liiketoimintaansa, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.

Yritysten tavat tukea henkilöstön osaamisen kehittämistä näyttävät kyselyn tulosten valossa olevan riippuvaisia yrityskoosta. Tuloksista käy ilmi, että yli 50 henkilöä työllistävät yritykset tukevat henkilöstön osaamisen kehittämistä kaikilla arvioiduilla tavoilla eniten, pois lukien vaihtoehdot ”tarjoamme mahdollisuuksia itseopiskeluun esimerkiksi verkkokoulutusalusta”, jossa 5–9 henkilöä työllistävät olivat vastaajajoukkona lähes yhtä aktiivisia (75 % vastasi ’kyllä’) kuin yli 250 henkilöä työllistävät (77 % vastasi ’kyllä’) sekä ”mahdollistamme omaehtoisen osaamisen kehittämisen työajalla (sisältö ei työnantajan määräämä tai määrittelemää)”. Tämän vaihtoehdon tarjoajina 5–9 henkilöä työllistävät yritykset olivat aktiivisin joukko (50 % kyllä). Vaihtoehtoon ”Emme tue osaamisen kehittämistä” oli vastannut ’kyllä’ ainoastaan pienet, korkeintaan yhdeksän henkilöä työllistävät yritykset.

– Jotta yrityksen henkilöstö voi pysyä mukana kehityksen vauhdissa, pitää uskaltaa kokeilla, miten tekoälyä voi käytännössä hyödyntää erilaisissa työtehtävissä ja prosesseissa. Välillä näissä kokeiluissa myös mokataan. Mitä vahvempi uuden oppimisen kulttuuri yritykseen on luotu, sitä ketterämpää uusiin teknologioihin tarttuminen on ja pelkkien kokeilujen ja kehitysprojektien sijaan saadaan tuottavuushyötyjä. Sekä isompien että pienempien yritysten tulee rakentaa käytäntöjä uuden osaamisen keräämiseen ja jakamiseen. On ymmärrettävää, että pienemmillä yrityksillä on suhteessa pienemmät resurssit tähän, sanoo johtaja Minna Valtari markkinointiviestintätoimisto LM Somecolta, joka työllistää yli 60 henkilöä.

– Jatkuva oman osaamisen kehittäminen on meillä LM Somecolla yritystoiminnan ytimessä. Koska ydintyötämme on yhdistää markkinointiviestinnän ja teknologian tarjoamat mahdollisuudet, tulee kehitystä seurata ja uutta oppia nopeasti – etenkin, kun myös valmennamme niin tekoälyn, viestinnän kuin sosiaalisen median nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 27.8.−3.9. ja siihen vastasi 986 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)