Lihavuus kasvattaa suomalaisten syöpäriskiä
Ylipainon ja lihavuuden on tunnistettu lisäävän 13 erilaisen syöpätyypin, mukaan lukien suolisto-, kilpirauhas-, rinta-, munuais- ja maksasyöpien, riskiä. Lihavuuden yleisyys on Suomessa 22 prosenttia, joka on huomattavasti EU:n keskiarvoa (14,8 %) korkeammalla (EUROSTAT-vertailu). Tämä tekee lihavuudesta entistäkin ajankohtaisemman huolenaiheen myös syöpäkentän näkökulmasta. Lihavuus onkin yksi niistä monista aiheista, joihin maanantaina julkaistavan kansallisen syöpästrategian on tarkoitus puuttua.
Kansallinen syöpäkeskus FICAN järjestää 10. marraskuuta Kansallisen syöpäfoorumin, jossa esitellään yksityiskohtaisemmin uutta syöpästrategiaa sekä käsitellään Suomen syövänhoidon tulevia haasteita ja mahdollisuuksia.
Tapahtumassa European Cancer Organisation (ECO) esittelee yhdessä FICANin kanssa, miten Suomi vertautuu muihin Euroopan maihin syövän ehkäisyssä ja hoidossa.
Ylipainon lisäksi Suomen maaraportin (European Cancer Pulse Country Report Finland) keskeisiä havaintoja on se, että Suomessa on korkea seulontojen osallistumisaste, joka ylittää EU:n keskiarvon rinta-, kohdunkaula-, ja suolistosyövissä: 81,5 prosenttia rintasyövässä (EU keskiarvo 54 %), 72,7 prosenttia kohdunkaulasyövässä (EU keskiarvo 56 %) ja 74,4 prosenttia suolistosyövissä (EU keskiarvo 36 %). Tämän lisäksi keuhko- ja eturauhassyövän seulonnan osalta on käynnissä kliinisiä tutkimuksia.
Suomessa rokotetta ihmisen papilloomavirusta (HPV) vastaan tarjotaan sekä tytöille että pojille. Suomessa on hyvä HPV-rokotuskattavuus, vaikka EU:n tavoitetasoon (90 %) on vielä matkaa.
Kliiniset tutkimukset: Vuosina 1999-2024 Suomessa tehtiin yhteensä 255 syöpään liittyvää kliinistä tutkimusta miljoonaa asukasta kohden. Tämä on EU:n keskiarvon yläpuolella, mutta huomattavasti matalampi verrattuna esimerkiksi Tanskaan, jossa kliinisiä tutkimuksia tehtiin samalla aikavälillä 524 miljoonaa asukasta kohden.
Suomessa koulutustasojen välinen ero syöpäkuolleisuudessa (53 %) on huomattavasti korkeampi kuin EU:n keskiarvo (37 %). Myös LGBTQ-väestön osallistumisaste rintasyövän seulontoihin on matalampi Suomessa (13 %) verrattuna EU:n keskiarvoon (28 %).
Oikeus tulla unohdetuksi -lainsäädännön puuttuessa syövästä selvinneet altistuvat terveydellisen taustansa vuoksi syrjinnälle esimerkiksi taloudellisia palveluita hakiessa.
Syöpäfoorumin paneelikeskustelussa asiantuntijat keskustelevat raportin tuloksista sekä pohtivat niiden mahdollisia syitä ja ratkaisuja. Paneelissa keskustellaan lisäksi siitä, miten Kansallinen syöpästrategia auttaa osaltaan vastaamaan näihin haasteisiin. Kansallisen syöpästrategian tavoitteena on ehkäistä syöpää, vähentää syöpäkuolemia ja parantaa potilaiden yhdenvertaisuutta sekä elämänlaatua läheiset huomioiden.
– Suomen vahvan terveysdatan, digitalisaation ja tekoälyn hyödyntäminen kansallisella tasolla mahdollistaa entistä vaikuttavampaa ja yhdenvertaisempaa hoitoa, sekä tarjoaa mahdollisuuksia tutkimukseen, innovaatioon ja kliinisten tutkimusten lisäämiseen, painottaa FICANin johtaja Tomi Mäkelä tiedotteessa.
Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Juha Pekka Turunen korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä.
– Syövän ehkäisy vaatii nyt määrätietoisia toimia – väestömme ikääntyy nopeasti. Tarvitsemme yhteiskuntapoliittisia toimia, jotka vähentävät alkoholin ja tupakan käyttöä, edistävät terveellistä ravitsemusta ja lisäävät liikuntaa. Samat riskitekijät on otettava vakavasti myös ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa, jonka tulee olla kaikkien saavutettavissa ja kohtuuhintainen.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

















