Bussikuskin iloinen hymy ja morjestus, joskus vähän enemmänkin juttua. Sellaista ei ole totuttu kohtaamaan jäyhässä Varsinais-Suomessa. On vain leimattu Fölikortti ja körötelty kaikessa hiljaisuudessa. Siksi onkin virkistävää, että Jalon Liikenne Oy:n leivissä linja-autonkuljettaja toimiva Sauli Juvonen päätti jäädä Turkuun, vaikka onkin pesunkestävä stadilainen.

– Vuonna 1990 pääsin naimisiin ja jouduin Turkuun, Juvonen tunnustaa.

Hän kertoo päässeensä myöhemmin myös pois naimisista, mutta Turkuun hän jäi silti.

– Olen kolmannen polven kuski. Siitä on 103 vuotta kun ukkini ajoi Viipuri–Jääski -linjaa. Faija aloitti häkäpönttöauton kuskina vuonna 1944. Pätevöidyin itse bussin rattiin armeijan kautta. Olen viihtynyt hyvin Jalon Liikenteellä, ei ole ollut kiistaa kesä- eikä talvilomista, ei pekkasvapaista. Koulutusasiat ja ajojärjestelyt toimivat, ollaan kuin yhtä perhettä, Juvonen antaa tunnustusta.

Hän on vuosien varrella ajanut kaupunkiliikenteessä ainakin 30 eri linjaa ja koululaislinjat päälle.

– Kun on stadissa ajanut ammatikseen hektisessä liikenteessä, jossa on sporakin yhtenä, on Turun liikenne ihan muuta. Puolet työstä on ajamista, puolet asiakaspalvelua. Satoja asiakkaita tulee ja menee työvuoron aikana ja jokaisen bussiin nousijan huomioimiseen on pari-kolme sekuntia aikaa. Carpe diem, eli tartu hetkeen, ajattelen. Asiakkaat ovat monikansallisia, eikä yhtään tuntia pysty enää ajamaan pelkällä Turun murteella, Juvonen nauraa.

Tällä tekniikalla Juvonen on ilahduttanut bussimatkaajia vuodesta toiseen. Vaikka hän jäi eläkkeelle vuonna 2025, täytettyään 65 vuotta, tapahtui paluu ratin taakse kuukauden kuluttua. Hän ajaa vielä viisi vuotta ja asiakkaat ovat kyllä hänet huomioineet.

– Joku laskee ohimennessään mitään puhumatta Marianne-karkin kuskin eteen, takapenkin nuoriso kerää kolehdin ja joku heistä tuo pari euroa tippiä kuskille kiitokseksi siitä, että heitä kohdellaan niin kuin muitakin. Tietysti välillä myös valitetaan, useimmin siitä, että bussi on myöhässä tai etuajassa, tai siisteydessä on toivomisen varaa, Juvonen kertoo.

Eläinten ystävänä Juvonen kertoo kehittäneensä koirille rohkaisupalvelun: päätepysäkillä voi tulla kyytiin aran koiran kanssa, antaa sen kulkea bussin päästä päähän ja olla kyydissä vähän aikaa. Hän suosittelee kokeilua vaikka ennen ensimmäistä lääkärikäyntiä.

Ratin takaa poistuneen Juvosen voi bongata Keskiaikamarkkinoilla Saul Folkungina porvarikauppiaan vermeisiin sonnustautuneena. Äitienpäivänä Gospel Riders -letkan ajaessa Liedon kirkolle on mukana myös Juvonen Yamaha T-Max 530 ”lälläripyörällään”, jolla on reissattu Keski-Euroopassa saakka.

Juvonen toimi aikanaan 25 vuotta palomiehenä vapaapalokunnassa. Se on jäänyt, mutta lukeminen on säilynyt vakioharrastuksena ja latautumiskeinona läpi elämän.

– Olen sarjakuvafani, luen kaikkea Lucky Lukesta belgialaisiin mestareihin. Keskiaikamarkkinat innostavat lukemaan historiaa, ja nykymaailma vaatii tutustumaan drooneihin, Juvonen kuvailee lukulistaansa.

Merja Marjamäki